sampo

Suomi

Substantiivi

sampo (1-H)

1. kansanrunoissa esiintyvä onnea ja varallisuutta tuottava esine
2. (kuvaannollisesti) tulojen lähde

   Uusi tuote oli yritykselle rahasampo.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑmpo/
• tavutus: sam‧po

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sampo	sammot
genetiivi	sammon	sampojen
partitiivi	sampoa	sampoja
akkusatiivi	sampo; sammon	sammot
sisäpaikallissijat
inessiivi	sammossa	sammoissa
elatiivi	sammosta	sammoista
illatiivi	sampoon	sampoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sammolla	sammoilla
ablatiivi	sammolta	sammoilta
allatiivi	sammolle	sammoille
muut sijamuodot
essiivi	sampona	sampoina
translatiivi	sammoksi	sammoiksi
abessiivi	sammotta	sammoitta
instruktiivi	–	sammoin
komitatiivi	–	sampoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sammo-
vahva vartalo	sampo-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: sammota

Yhdyssanat

• rahasampo

Aiheesta muualla

• sampo Kielitoimiston sanakirjassa