sede

Espanja

Substantiivi

sede f. (monikko sedes)

1. istuin
2. päämaja, pääkonttori

Etymologia

latinan sanasta sēdēs

Verbi

sede

1. subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sedar
2. subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä sedar
3. imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä sedar

Italia

Substantiivi

sede f. (monikko sedi[luo])

1. istuin
2. päämaja, pääkonttori

Etymologia

latinan sanasta sedes ’sēdēs’

Latina

Substantiivi

sēde

1. yksikön ablatiivimuoto sanasta sēdēs

Verbi

sedē

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sedeō

Portugali

Substantiivi

sede f. (monikko sedes)

1. päämaja, pääkonttori
2. jano

Etymologia

'päämaja': latinan sanasta sedes ’sēdēs’ 'jano': latinan sanasta sitis

Serbia

Verbi

sede

1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä sedeti

Verbi

sede

1. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoonan aoristi verbistä sesti
2. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan aoristi verbistä sesti