seos

Katso artikkeli Seos Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

seos (39)

1. (kemia) kahden tai useamman aineen yhdistelmä, jonka seoskomponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneita toisiinsa

   Savu on ilman kaasujen ja kiinteän aineen partikkeleiden seos.

Ääntäminen

• IPA: /ˈseos/
• tavutus: se‧os

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	seos	seokset
genetiivi	seoksen	seosten seoksien
partitiivi	seosta	seoksia
akkusatiivi	seos; seoksen	seokset
sisäpaikallissijat
inessiivi	seoksessa	seoksissa
elatiivi	seoksesta	seoksista
illatiivi	seokseen	seoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	seoksella	seoksilla
ablatiivi	seokselta	seoksilta
allatiivi	seokselle	seoksille
muut sijamuodot
essiivi	seoksena	seoksina
translatiivi	seokseksi	seoksiksi
abessiivi	seoksetta	seoksitta
instruktiivi	–	seoksin
komitatiivi	–	seoksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	seokse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	seos-

Etymologia

sana seka- (heikko vartalo sea- ) + johdin -os^[1]

Käännökset

1. kahden tai useamman aineen yhdistelmä

englanti: mix ruotsi: blandning

venäjä: смесь

Liittyvät sanat

• amalgaami
• dipressio
• emulsio
• suspensio
• lejeerinki, liuos, yhdiste
• sekoite
• sekoitus
• seostaminen
• seostettu
• tahdas
• raseeminen seos, rasemaatti

Johdokset

• substantiivit: seoste
• verbit: seostaa

Yhdyssanat

aineseos, alkoholiseos, alumiiniseos, elohopeaseos, hopeaseos, ilmaseos, jauheseos, kaasuseos, kuituseos, kupariseos, kylmäseos, lakkaseos, lannoiteseos, lasiseos, lääkeseos, maaliseos, mausteseos, metalliseos, multaseos, murekeseos, nesteseos, pronssiseos, rautaseos, ravintoseos, seosaine, seoskide, seoskomponentti, seoslannoite, seoslasku, seosmetalli, seosmäärä, seossuhde, seosteräs

Aiheesta muualla

• seos Kielitoimiston sanakirjassa
• seos Tieteen termipankissa
• Artikkeli 521 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa