seppo

Suomi

Substantiivi

seppo (1-B)

1. (runollinen) seppä

Ääntäminen

• IPA: /ˈsepːo/
• tavutus: sep‧po

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	seppo	sepot
genetiivi	sepon	seppojen
partitiivi	seppoa	seppoja
akkusatiivi	seppo; sepon	sepot
sisäpaikallissijat
inessiivi	sepossa	sepoissa
elatiivi	seposta	sepoista
illatiivi	seppoon	seppoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sepolla	sepoilla
ablatiivi	sepolta	sepoilta
allatiivi	sepolle	sepoille
muut sijamuodot
essiivi	seppona	seppoina
translatiivi	sepoksi	sepoiksi
abessiivi	sepotta	sepoitta
instruktiivi	–	sepoin
komitatiivi	–	seppoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sepo-
vahva vartalo	seppo-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

diminutiivi sanasta seppä^[1]

Liittyvät sanat

• Seppo

Yhdyssanat

• sanaseppo