setukainen

Suomi

Substantiivi

setukainen (38)

1. kaakkoisimmassa Virossa tai Venäjän puolella elävän virolaisen uskonnoltaan ortodoksisen kansanryhmän jäsen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	setukainen	setukaiset
genetiivi	setukaisen	setukaisten setukaisien
partitiivi	setukaista	setukaisia
akkusatiivi	setukainen; setukaisen	setukaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	setukaisessa	setukaisissa
elatiivi	setukaisesta	setukaisista
illatiivi	setukaiseen	setukaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	setukaisella	setukaisilla
ablatiivi	setukaiselta	setukaisilta
allatiivi	setukaiselle	setukaisille
muut sijamuodot
essiivi	setukaisena (setukaisna)	setukaisina
translatiivi	setukaiseksi	setukaisiksi
abessiivi	setukaisetta	setukaisitta
instruktiivi	–	setukaisin
komitatiivi	–	setukaisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	setukaise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	setukais-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• setu, seto