sever

Englanti

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	severs
part. prees.	severing
imp. & part. perf.	severed

sever

1. leikata irti jstk, irroittaa, erottaa

Serbia

Substantiivi

sȅver m. (kyrillinen север)

1. (ekavica^?) pohjoinen

Ääntäminen

• IPA: /'sêʋer/

Taivutus

	yksikkö
nominatiivi	sȅver
genetiivi	sȅvera
datiivi-lokatiivi	sȅveru
akkusatiivi	sȅver
vokatiivi	severe
instrumentaali	sȅverom

Liittyvät sanat

• zapad, jug, istok

Rinnakkaismuodot

• (ijekavica^?) sjever

Slovakki

Substantiivi

sever m.

1. pohjoinen

Tšekki

Substantiivi

sever m.

1. pohjoinen

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	sever	severy
genetiivi	severu	severů
datiivi	severu	severům
akkusatiivi	sever	severy
vokatiivi	severe	severy
lokatiivi	severu	severech
instrumentaali	severem	severy