single

Katso artikkeli Single Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

single (8)

1. albumia lyhyempi äänite, joka koostuu enintään muutamasta kappaleesta

Ääntäminen

• IPA: /ˈsiŋle/, [ˈsiŋle̞]
• tavutus: sing‧le

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	single	singlet
genetiivi	singlen	singlejen (singlein)
partitiivi	singleä	singlejä
akkusatiivi	single; singlen	singlet
sisäpaikallissijat
inessiivi	singlessä	singleissä
elatiivi	singlestä	singleistä
illatiivi	singleen	singleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	singlellä	singleillä
ablatiivi	singleltä	singleiltä
allatiivi	singlelle	singleille
muut sijamuodot
essiivi	singlenä	singleinä
translatiivi	singleksi	singleiksi
abessiivi	singlettä	singleittä
instruktiivi	–	singlein
komitatiivi	–	singleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	single-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• anglismi

Käännökset

1. albumia lyhyempi äänite, joka koostuu enintään muutamasta kappaleesta

englanti: single espanja: sencillo

ruotsi: singel venäjä: сингл

Liittyvät sanat

• sinkku

Yhdyssanat

• singlekeskiö
• singlelevy
• vinyylisingle

Aiheesta muualla

• single Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Adjektiivi

single (ei vertailuasteita)

1. yksittäinen, ainoa, kerta-
2. yhden hengen
3. naimaton

Liittyvät sanat

Sanaliitot

• single parent

Substantiivi

single (monikko singles)

1. menolippu
2. sinkku, naimaton
3. yhden hengen huone
4. dollarin seteli
5. (musiikki, ym.) single
6. baseballissa suoritus, jossa lyöjä laillisen lyönnin onnistuu juoksemaan ykköspesälle (eikä sen pidemmälle) ja jossa ulkokentän pelaaja ei yritä polttaa ketään toista