slalom

Suomi

Substantiivi

slalom (5)

1. pujottelu
2. laskettelu yleensä
3. alppihiihto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	slalom	slalomit
genetiivi	slalomin	slalomien (slalomein)
partitiivi	slalomia	slalomeja
akkusatiivi	slalom; slalomin	slalomit
sisäpaikallissijat
inessiivi	slalomissa	slalomeissa
elatiivi	slalomista	slalomeista
illatiivi	slalomiin	slalomeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	slalomilla	slalomeilla
ablatiivi	slalomilta	slalomeilta
allatiivi	slalomille	slalomeille
muut sijamuodot
essiivi	slalomina	slalomeina
translatiivi	slalomiksi	slalomeiksi
abessiivi	slalomitta	slalomeitta
instruktiivi	–	slalomein
komitatiivi	–	slalomeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	slalomi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• slalom Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 837 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

Substantiivi

slalom

1. pujottelu
2. slalom
3. mikä tahansa urheilulaji, myös vesisuksilla ja kanootilla, jossa pujotellaan määrättyjä merkkejä

Ranska

Substantiivi

slalom m.

1. pujottelu
2. slalom
3. laskettelu

Aiheesta muualla

• slalom Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

Substantiivi

slalom yl. (yks. määr. slalomen [luo], ei monikkoa)

1. pujottelu
2. slalom
3. laskettelu

Aiheesta muualla

• slalom Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)