solum

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Englanti

Substantiivi

solum (monikko solums tai sola)

  1. pohja

Latina

Adverbi

sōlum (ei vertailuasteita)

  1. vain, ainoastaan

Substantiivi

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

solum n. (2)

  1. maa, maanpinta
  2. pohja, perustus, perusta, alusta
  3. jalkapohja, kengänpohja, antura

Liittyvät sanat

Johdokset

Lähteet

  • Ivar A. Heikel: Latinalais-Suomalainen Sanakirja. Helsinki: Otava, 1935.

Substantiivi

sōlum

  1. monikon genetiivimuoto sanasta sōl
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads