stab

Englanti

Substantiivi

stab (monikko stabs)

1. isku (miekalla)
2. pistohaava
3. iskevä äkkinäinen kritiikki, tölväisy

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	stabs
part. prees.	stabbing
imp. & part. perf.	stabbed

stab

1. iskeä veitsellä, puukottaa

   man stabbed to death

Liittyvät sanat

• slash
• lunge
• stabbing

Yhdyssanat

• backstab