surmata

Suomi

Verbi

surmata (73) (taivutus[luo])

1. tappaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈsurmɑt̪ɑˣ/
• tavutus: sur‧ma‧ta

Etymologia

• substantiivi surma^[1] (vartalo surma- + pääte -ta (:-a-))

Käännökset

1. tappaa

englanti: kill; (väkivaltaisesti) slay

italia: massacrare

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: surmaaja, surmaaminen
• verbit: surmauttaa

Aiheesta muualla

• surmata Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 490 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Verbi

surmata

1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä surmama