suullisuus

Suomi

Substantiivi

suullisuus (40)

1. se, että on suullinen

Ääntäminen

• IPA: /ˈsuːlːisuːs/
• tavutus: suul‧li‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	suullisuus	suullisuudet
genetiivi	suullisuuden	suullisuuksien
partitiivi	suullisuutta	suullisuuksia
akkusatiivi	suullisuus; suullisuuden	suullisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	suullisuudessa	suullisuuksissa
elatiivi	suullisuudesta	suullisuuksista
illatiivi	suullisuuteen	suullisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	suullisuudella	suullisuuksilla
ablatiivi	suullisuudelta	suullisuuksilta
allatiivi	suullisuudelle	suullisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	suullisuutena	suullisuuksina
translatiivi	suullisuudeksi	suullisuuksiksi
abessiivi	suullisuudetta	suullisuuksitta
instruktiivi	–	suullisuuksin
komitatiivi	–	suullisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	suullisuude-
vahva vartalo	suullisuute-
konsonantti- vartalo	suullisuut-

Etymologia

adjektiivi suullinen (vokaalivartalo suullise- ) + johdin -uus

Käännökset

1. se, että on suullinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• suullisuus Kielitoimiston sanakirjassa
• suullisuus Tieteen termipankissa