suutari
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
suutari (6)
- jalkineiden valmistaja tai korjaaja
- (eläintiede) särkikala (Tinca tinca), jolla on leveä vihreä selkä ja korkea sivuilta litteä vaaleahko ruumis. Usein kookkaaksi kasvava kala, jota esiintyy eteläisen Suomen rehevissä sisävesissä ja rannikkojen murtovesissä
- (eläintiede) Monochamus sutor, eräs sarvijäärä
- (arkikieltä) räjähtämättömäksi jäänyt kranaatti tai muu ammus
Ääntäminen
- IPA: /ˈsuːt̪ɑri/
- tavutus: suu‧ta‧ri
Taivutus
Etymologia
keskiaikainen ruotsalainen laina[1]
Käännökset
1. jalkineiden valmistaja tai korjaaja
|
3. Monochamus sutor, hyönteinen
|
4. räjähtämätön ammus
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- verbit: suutaroida
Yhdyssanat
pikasuutari, puusuutari, rajasuutari, suutarinkielo, suutarinliike, suutarinlohi, suutarinsälli, suutarinverstas
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads