tae

Suomi

Substantiivi

tae (48-D)

1. varmuus

   Loppusijoituksen turvallisuudesta ei ole takeita. (GP)

2. kappale, joka syntyy takomisen tuloksena, paremmin taos

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑeˣ/
• tavutus: ta‧e

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tae	takeet
genetiivi	takeen	takeiden takeitten
partitiivi	taetta	takeita
akkusatiivi	tae; takeen	takeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	takeessa	takeissa
elatiivi	takeesta	takeista
illatiivi	takeeseen	takeisiin takeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	takeella	takeilla
ablatiivi	takeelta	takeilta
allatiivi	takeelle	takeille
muut sijamuodot
essiivi	takeena	takeina
translatiivi	takeeksi	takeiksi
abessiivi	takeetta	takeitta
instruktiivi	–	takein
komitatiivi	–	takeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	takee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	taet-

Aiheesta muualla

• tae Kielitoimiston sanakirjassa

Skotti

Adverbi

tae

1. myös
2. liian

Prepositio

tae

1. johonkin, jonnekin (vastaa suomen illatiivia)
2. ilmaisee verbin perusmuotoa

Substantiivi

tae (monikko taes)

1. varvas
2. (golf) kärki (mailan)
3. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta tie (vaihtoehtoinen monikko teaze)
4. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta taid
5. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta tea

Verbi

tae

1. (golf) lyödä kärkiosuma
2. rinnakkainen kirjoitusasu sanasta tak