talvikki

Suomi

Substantiivi

talvikki (5-A)

1. talvikkien (Pyrola) suvun kasvi

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑlʋikːi/
• tavutus: tal‧vik‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	talvikki	talvikit
genetiivi	talvikin	talvikkien (talvikkein)
partitiivi	talvikkia	talvikkeja
akkusatiivi	talvikki; talvikin	talvikit
sisäpaikallissijat
inessiivi	talvikissa	talvikeissa
elatiivi	talvikista	talvikeista
illatiivi	talvikkiin	talvikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	talvikilla	talvikeilla
ablatiivi	talvikilta	talvikeilta
allatiivi	talvikille	talvikeille
muut sijamuodot
essiivi	talvikkina	talvikkeina
translatiivi	talvikiksi	talvikeiksi
abessiivi	talvikitta	talvikeitta
instruktiivi	–	talvikein
komitatiivi	–	talvikkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	talviki-
vahva vartalo	talvikki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

talvi + -kki; Nimi tulee siitä että kasvin lehdet kestävät vihreinä talven yli.^[1]

Käännökset

1. Pyrola-suvun kasvi

englanti: wintergreen

ruotsi: pyrola, vintergröna

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

isotalvikki, nuokkutalvikki, pikkutalvikki, tähtitalvikki

Aiheesta muualla

• talvikki Kielitoimiston sanakirjassa