tanner

Suomi

Substantiivi

tanner (49-J)

1. maa

   tanssi niin, että tanner tömisi

Ääntäminen

Taivutus

• Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tanner tantere	tanteret tantereet
genetiivi	tanteren tantereen	tannerten tanterien tantereiden tantereitten
partitiivi	tannerta tanteretta	tanteria tantereita
akkusatiivi	tanner tantere; tanteren tantereen	tanteret tantereet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tanteressa tantereessa	tanterissa tantereissa
elatiivi	tanteresta tantereesta	tanterista tantereista
illatiivi	tantereen tantereeseen	tanteriin tantereisiin tantereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tanterella tantereella	tanterilla tantereilla
ablatiivi	tanterelta tantereelta	tanterilta tantereilta
allatiivi	tanterelle tantereelle	tanterille tantereille
muut sijamuodot
essiivi	tanterena tantereena (tannerna)	tanterina tantereina
translatiivi	tantereksi tantereeksi	tanteriksi tantereiksi
abessiivi	tanteretta tantereetta	tanteritta tantereitta
instruktiivi	–	tanterin tanterein
komitatiivi	–	tantereine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tantere-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tanner-

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• tantere

Yhdyssanat

• sotatanner, taistelutanner

Aiheesta muualla

• tanner Kielitoimiston sanakirjassa
• tanner Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Englanti

Adjektiivi

tanner

1. (taivutusmuoto) komparatiivimuoto sanasta tan

Substantiivi

tanner (monikko tanners)

1. parkitsija, parkkari
2. (arkikieltä) kuuden pennyn kolikko

Etymologia

• sanasta tan (’parkki’‎) ja subjektijohtimesta -er

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (2.) sixpence, bender

Muinaisranska

Verbi

tanner

1. rinnakkaismuoto verbistä taner

Ranska

Verbi

tanner

1. parkita nahkaa

Etymologia

• substantiivista tan (’parkki’‎) ja verbijohtimesta -er

Aiheesta muualla

• tanner Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Turkki

Substantiivi

tanner

1. lautanen
2. ruoka-astia

Etymologia

• arabian kielen sanasta تَنُّور (tannūr, ’uuni’‎)

Viro

Substantiivi

tanner (gen tandri, part tandrit)

1. tanner

   Ägedate lahingute tanner.

   Kiivaitten taisteluitten tantere.

Taivutus

• ÕS 2013 tyyppi 3e (tanner)
• ÕS 2006 tyyppi 9 (number) [vanha taivutustyyppi]