tarke

Suomi

Substantiivi

tarke (48-A)

1. (kielitiede) kirjaimen oheen kirjoitettava lisämerkintä, diakriittinen merkki, joka saattaa vaikuttaa esimerkiksi sen ääntämykseen
2. (fonetiikka) tarkekirjoituksessa käytettävä merkki
3. (rakennustekniikka) tarkemittauksen tuloksena saatava piirustus tai koordinaattiluettelo, joka osoittaa rakennetun kohteen mittojen ja sijaintien erot suunniteltuun nähden

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑrkeˣ/
• tavutus: tar‧ke

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tarke	tarkkeet
genetiivi	tarkkeen	tarkkeiden tarkkeitten
partitiivi	tarketta	tarkkeita
akkusatiivi	tarke; tarkkeen	tarkkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tarkkeessa	tarkkeissa
elatiivi	tarkkeesta	tarkkeista
illatiivi	tarkkeeseen	tarkkeisiin tarkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tarkkeella	tarkkeilla
ablatiivi	tarkkeelta	tarkkeilta
allatiivi	tarkkeelle	tarkkeille
muut sijamuodot
essiivi	tarkkeena	tarkkeina
translatiivi	tarkkeeksi	tarkkeiksi
abessiivi	tarkkeetta	tarkkeitta
instruktiivi	–	tarkkein
komitatiivi	–	tarkkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tarkkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tarket-

Käännökset

1. kielitiede

Ks. diakriittinen merkki

2. fonetiikka

Ks. diakriittinen merkki

3. rakennustekniikka

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• tarkkeellinen
• tarkkeeton
• tarkekuva, tarkepiirustus

Yhdyssanat

tarkekirjoitus

Alakäsitteet

• treema ( ¨ )
• akuutti ( ´ )
• gravis ( ` )
• sirkumfleksi ( ˆ )
• hattu ( ˇ )

Aiheesta muualla

• tarke Kielitoimiston sanakirjassa