teljo

Suomi

Substantiivi

teljo (1)

1. soutuveneen soutu- tai istuinpenkki

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪eljo/
• tavutus: tel‧jo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	teljo	teljot
genetiivi	teljon	teljojen
partitiivi	teljoa	teljoja
akkusatiivi	teljo; teljon	teljot
sisäpaikallissijat
inessiivi	teljossa	teljoissa
elatiivi	teljosta	teljoista
illatiivi	teljoon	teljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	teljolla	teljoilla
ablatiivi	teljolta	teljoilta
allatiivi	teljolle	teljoille
muut sijamuodot
essiivi	teljona	teljoina
translatiivi	teljoksi	teljoiksi
abessiivi	teljotta	teljoitta
instruktiivi	–	teljoin
komitatiivi	–	teljoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	teljo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Liittyvät sanat

• tuhto
• piitta

Yhdyssanat

etuteljo, keskiteljo, keulateljo, peräteljo, rullateljo, soututeljo, teljolauta, teljopuu

Aiheesta muualla

• teljo Kielitoimiston sanakirjassa