tiainen

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Katso myös: Tiainen

Suomi

Substantiivi

tiainen (38)

  1. yleensä pienikokoinen, varpuslintujen lahkoon kuuluva runsaslajisen lintuheimon (Paridae) metsisissä asuva edustaja; kuuluu kolme sukua: tiaisten, kerttutiaisten ja sulttaanitiaisten suvut

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪iɑi̯nen/
  • tavutus: ti‧ai‧nen

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Itämerensuomalainen, tiaisen ääntelyä jäljittelevä sana.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

afrikantiainen, akaasiatiainen, balkanintiainen, bambutiainen, etiopiantiainen, filippiinientiainen, harjatiainen, harmaatiainen, harmaatöyhtötiainen, hömötiainen, kanadantiainen, kastanjatiainen, keidastiainen, keltarintatiainen, keltavatsatiainen, kerttutiainen, kirjotiainen, kobolttitiainen, kongontiainen, kuusitiainen, lapintiainen, latvustiainen, maasaitiainen, meksikontiainen, miombotiainen, mustahupputiainen, mustatöyhtötiainen, namibiantiainen, nokitiainen, palawanintiainen, pensastiainen, puistotiainen, punasilmätiainen, pussitiainen, pyrstötiainen, rusovatsatiainen, sinitiainen, somaliantiainen, sulttaanitiainen, taiwanintiainen, talitiainen, tammitiainen, tiaisviuhkamonarkki, tulipäätiainen, töyhtötiainen, valko-otsatiainen, valkokulmatiainen, valkopäätiainen, viitatiainen, vilistäjätiainen, vuoritiainen

Aiheesta muualla

Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads