tiehyt

Suomi

Substantiivi

tiehyt (43)

1. ruumiinnesteitä, ilmaa tms. kuljettava ohut, putkimainen muodostuma

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ie̯hyt̪/
• tavutus: tie‧hyt

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tiehyt	tiehyet
genetiivi	tiehyen	tiehyiden tiehyitten
partitiivi	tiehyttä	tiehyitä
akkusatiivi	tiehyt; tiehyen	tiehyet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tiehyessä	tiehyissä
elatiivi	tiehyestä	tiehyistä
illatiivi	tiehyeen	tiehyisiin tiehyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tiehyellä	tiehyillä
ablatiivi	tiehyeltä	tiehyiltä
allatiivi	tiehyelle	tiehyille
muut sijamuodot
essiivi	tiehyenä	tiehyinä
translatiivi	tiehyeksi	tiehyiksi
abessiivi	tiehyettä	tiehyittä
instruktiivi	–	tiehyin
komitatiivi	–	tiehyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tiehye-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tiehyt-

Etymologia

johdos sanasta tie^[1]

Käännökset

1. ruumiinnesteitä, ilmaa tms. kuljettava ohut, putkimainen muodostuma

ruotsi: gång, kanal

Liittyvät sanat

• hiuspilli
• huokonen
• johdin

Yhdyssanat

avannetiehyt, hengitystiehyt, ilmatiehyt, maitotiehyt, pihkatiehyt, sappitiehyt, virtsatiehyt, öljytiehyt

Aiheesta muualla

• tiehyt Kielitoimiston sanakirjassa