tilus

Katso artikkeli Tilus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

tilus (39)

1. tontti, palsta, tila, sarka

   Myi maatilansa kaikkine hajallaan olevine tiluksineen.

2. yhtenäinen maa- tai vesialue, joka voidaan selvästi erottaa ympäröivistä alueista

   Tilus on kiinteistön rajoista riippumaton laatuun, käyttöön tai käyttömahdollisuuteen perustuva yhdenlaatuinen jonkin erottavan tekijän rajaama alue.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ilus/
• tavutus: ti‧lus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tilus	tilukset
genetiivi	tiluksen	tilusten tiluksien
partitiivi	tilusta	tiluksia
akkusatiivi	tilus; tiluksen	tilukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	tiluksessa	tiluksissa
elatiivi	tiluksesta	tiluksista
illatiivi	tilukseen	tiluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tiluksella	tiluksilla
ablatiivi	tilukselta	tiluksilta
allatiivi	tilukselle	tiluksille
muut sijamuodot
essiivi	tiluksena	tiluksina
translatiivi	tilukseksi	tiluksiksi
abessiivi	tiluksetta	tiluksitta
instruktiivi	–	tiluksin
komitatiivi	–	tiluksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tilukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tilus-

Etymologia

• substantiivi tila + johdin -us (:-ukse-)

Käännökset

1. tontti, palsta, tila, sarka

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

tilusala, tiluslaji, tilusraja, tilusrauhoitus, tilustie, tilusvaihto, vesitilus

Aiheesta muualla

• tilus Kielitoimiston sanakirjassa