tomppeli

Suomi

Substantiivi

tomppeli (6)

1. (arkikieltä, halventava) tollo, tolvana, typerys

   Kaikenlaisia tomppeleita sitä on virkamiehinäkin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ompːeli/
• tavutus: tomp‧pe‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tomppeli	tomppelit
genetiivi	tomppelin	tomppelien tomppeleiden tomppeleitten
partitiivi	tomppelia	tomppeleita tomppeleja
akkusatiivi	tomppeli; tomppelin	tomppelit
sisäpaikallissijat
inessiivi	tomppelissa	tomppeleissa
elatiivi	tomppelista	tomppeleista
illatiivi	tomppeliin	tomppeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tomppelilla	tomppeleilla
ablatiivi	tomppelilta	tomppeleilta
allatiivi	tomppelille	tomppeleille
muut sijamuodot
essiivi	tomppelina	tomppeleina
translatiivi	tomppeliksi	tomppeleiksi
abessiivi	tomppelitta	tomppeleitta
instruktiivi	–	tomppelein
komitatiivi	–	tomppeleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tomppeli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• tyhmeliini

Aiheesta muualla

• tomppeli Kielitoimiston sanakirjassa
• tomppeli Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 355 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa