tulvia

Suomi

Substantiivi

tulvia

1. monikon partitiivimuoto sanasta tulva

Verbi

tulvia (61) (taivutus[luo])

1. vesistöstä, vedenpinnasta: olla paljon tavallista korkeammalla
2. virrata suurina määrinä

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ulʋiɑˣ/
• tavutus: tul‧vi‧a

Etymologia

• johdos sanasta tulva

Etymologia

substantiivi tulva (vartalo tulv|a- + pääte -ia)^[1]

Käännökset

1. tulvia

englanti: pour

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tulviminen

Aiheesta muualla

• tulvia Kielitoimiston sanakirjassa