tuomio

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Tuomio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

tuomio (3)

  1. (oikeustiede) tuomioistuimen antama ratkaisu rikos- tai riita-asiassa
    Tuomio on syytteet ja vaatimukset hylkäävä.
  2. (arkikieltä) tuomioistuimen ratkaisussa annettu rangaistus tai sen määrä
    Tuomio on ehdollinen.
    Tuomioksi tuli yksi vuosi vankeutta.
  3. (arkikieltä) varsinkin kielteiseen lopputulokseen päättyvä arvio
    kansan tuomio harjoitetulle politiikalle
    Hallituksen päätös sai oppositiolta murskaavan tuomion, vaikka tehtävä lainmuutos on talouden kannalta välttämätön.
    Perhe antoi tekemälleni hankintapäätökselle myönteisen tuomion, uusi auto tulee.
  4. (ero)tuomarin tekemä päätös sääntöjen soveltamisesta pelissä

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪uo̯mio/
  • tavutus: tuo‧mi‧o

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

avioerotuomio, elinkautistuomio, erikoistuomioistuin, hallintotuomioistuin, hylkäystuomio, kansantuomioistuin, karkotustuomio, konkurssituomio, kunniatuomioistuin, kuolemantuomio, kuritushuonetuomio, markkinatuomioistuin, murhatuomio, murskatuomio, purkutuomio, pyttytuomio, sakkotuomio, salomonintuomio, salomontuomio, sotarikostuomioistuin, sotatuomioistuin, tappotuomio, tuomioistuin, tuomioistuinasia, tuomioistuinlaitos, tuomioistuinmenettely, tuomiokapituli, tuomiokirkko, tuomiokirkkoseurakunta, tuomiolauselma, tuomionpurku, tuomionvoipa, tuomiopiiri, tuomiopäivä, tuomiorovasti, tuomiosunnuntai, tuomiovalta, tuomiovaltio, tuomiovirhe, tuomita, tuomitseminen, työtuomioistuin, vankeustuomio, välitystuomio, välitystuomioistuin

Aiheesta muualla

Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads