uhri
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
- ihminen, jolle tapahtui jotakin pahaa, esimerkiksi onnettomuuden tai rikoksen seurauksena
- Hän oli ryöstön uhri.
- (uskonto) jumalalle tai jumalille uhrauksessa luovutettu lahja
- Uhri vietiin alttarille.
Ääntäminen
- IPA: /ˈuhri/
- tavutus: uh‧ri
Taivutus
Etymologia
Käännökset
1. teossa t. tapahtumassa kuollut, vahingoittunut tai kärsinyt
2. lahja jumalille
Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.
- thai: เหยื่อ
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
ihmisuhri, kiitosuhri, kuolonuhri, lepytysuhri, messu-uhri, polttouhri, siviiliuhri, sovitusuhri, syntiuhri, teurasuhri, uhrialttari, uhrieläin, uhrihierarkia, uhrikaritsa, uhrikivi, uhrikuolema, uhrilahja, uhrilammas, uhrilehto, uhrilähde, uhrilöytö, uhrimieli, uhripaikka, uhripappi, uhripuu, uhrisavu, uhritoimitus, uhrivalmius, veriuhri
Aiheesta muualla
- uhri Kielitoimiston sanakirjassa
- uhri Tieteen termipankissa
- Artikkeli 4851 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads