upotus

Suomi

Substantiivi

upotus (39)

1. upottaminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈupot̪us/
• tavutus: u‧po‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	upotus	upotukset
genetiivi	upotuksen	upotusten upotuksien
partitiivi	upotusta	upotuksia
akkusatiivi	upotus; upotuksen	upotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	upotuksessa	upotuksissa
elatiivi	upotuksesta	upotuksista
illatiivi	upotukseen	upotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	upotuksella	upotuksilla
ablatiivi	upotukselta	upotuksilta
allatiivi	upotukselle	upotuksille
muut sijamuodot
essiivi	upotuksena	upotuksina
translatiivi	upotukseksi	upotuksiksi
abessiivi	upotuksetta	upotuksitta
instruktiivi	–	upotuksin
komitatiivi	–	upotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	upotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	upotus-

Etymologia

verbi upottaa (heikko vartalo upota- ) + johdin -us

Käännökset

1. upottaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

laivanupotus, upotuskaste, upotuskoristelu, upotuspora, upotussuolaus

Anagrammit

putous, puusto, puutos

Aiheesta muualla

• upotus Kielitoimiston sanakirjassa
• upotus Tieteen termipankissa