vaaita

Suomi

Verbi

vaaita (69) (taivutus)

1. (maanmittaus) tehdä vaaitus

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑːit̪ɑˣ/
• tavutus: vaa‧i‧ta

Etymologia

• substantiivi vaaka (heikko vartalo vaa|’a- + pääte -ita (:-itse-))^[1]

Käännökset

1. tehdä vaaitus

norja: nivellere

ruotsi: avväga, nivellera

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (murteellinen, vanhahtava) vaakita

Johdokset

• substantiivit: vaaitseminen

Aiheesta muualla

• vaaita Kielitoimiston sanakirjassa