vaania

Suomi

Verbi

vaania (61) (taivutus[luo])

1. seurata jotakin tai jotakuta hyökkäämistarkoituksessa

   Kissa vaanii lintua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑːniɑˣ/
• tavutus: vaa‧ni‧a

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Käännökset

1. seurata jotain hyökkäämistarkoituksessa

englanti: prowl

unkari: les, leselkedik, ólálkodik

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: vaanija, vaaniminen, vaaninta

Aiheesta muualla

• vaania Kielitoimiston sanakirjassa