vaje

Suomi

Substantiivi

vaje (48)

1. tilanne, jossa jostakin on vajausta; se, että jokin jää vajaaksi jostakin; alijäämä

   syntyä vajeita

   Toimituksessanne oli kohtuuttomasti vajeita.

   Vajeen kasvu saattaa johtaa kassakriisiin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑjeˣ/
• tavutus: va‧je

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vaje	vajeet
genetiivi	vajeen	vajeiden vajeitten
partitiivi	vajetta	vajeita
akkusatiivi	vaje; vajeen	vajeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vajeessa	vajeissa
elatiivi	vajeesta	vajeista
illatiivi	vajeeseen	vajeisiin vajeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vajeella	vajeilla
ablatiivi	vajeelta	vajeilta
allatiivi	vajeelle	vajeille
muut sijamuodot
essiivi	vajeena	vajeina
translatiivi	vajeeksi	vajeiksi
abessiivi	vajeetta	vajeitta
instruktiivi	–	vajein
komitatiivi	–	vajeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vajee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vajet-

Käännökset

1. tilanne, jossa jostakin on vajausta

englanti: deficit

Liittyvät sanat

• alijäämä
• kriisi
• manko
• puute
• puutos
• vajaa
• vajaus
• vajentaa

vajeta

• vajoama

Yhdyssanat

budjettivaje, energiavaje, henkilöstövaje, johtajuusvaje, kassavaje, kauppavaje, maksuvaje

Aiheesta muualla

• vaje Kielitoimiston sanakirjassa

Sloveeni

Substantiivi

vaje

1. monikon nominatiivimuoto sanasta vaja
2. yksikön genetiivimuoto sanasta vaja
3. monikon akkusatiivimuoto sanasta vaja