puute

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

puute (48-C)

  1. kova tarve; se, että jotakin ei ole
    Häntä vaivaa levon puute.
  2. jonkin asian puuttuminen esim. jostakin laitteesta, puutteellisuus
  3. aineellinen kurjuus, köyhyys
    työttömyys ja aineellinen puute
  4. tuotteessa oleva vika
    Tuotteissa havaituista vaurioista ja puutteista on ilmoitettava viipymättä myyjälle.
  5. (arkikieltä) seksuaalisen aktin tarve
    Olen puutteessa.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpuːt̪eˣ/
  • tavutus: puu‧te

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Käännökset

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.
Syy: Mihin merkityksiin nämä ovat käännöksiä?

Liittyvät sanat

köyhyys, pula-aika, vähäisyys

Johdokset
Yhdyssanat

ajanpuute, hapenpuute, haponpuute, rahanpuute, raudanpuute, ravinnonpuute, tiedonpuute, tilanpuute, unenpuute, uskonpuute, vedenpuute, vitamiininpuute

Aiheesta muualla

  • puute Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1074, 1079 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads