valapatto

Suomi

Substantiivi

valapatto (1-C)

1. valan rikkoja

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑlɑˌpɑt̪ːo/
• tavutus: va‧la‧pat‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valapatto	valapatot
genetiivi	valapaton	valapattojen
partitiivi	valapattoa	valapattoja
akkusatiivi	valapatto; valapaton	valapatot
sisäpaikallissijat
inessiivi	valapatossa	valapatoissa
elatiivi	valapatosta	valapatoista
illatiivi	valapattoon	valapattoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valapatolla	valapatoilla
ablatiivi	valapatolta	valapatoilta
allatiivi	valapatolle	valapatoille
muut sijamuodot
essiivi	valapattona	valapattoina
translatiivi	valapatoksi	valapatoiksi
abessiivi	valapatotta	valapatoitta
instruktiivi	–	valapatoin
komitatiivi	–	valapattoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	valapato-
vahva vartalo	valapatto-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista vala ja patto

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: valapattoinen

Aiheesta muualla

• valapatto Kielitoimiston sanakirjassa