valtuus

Suomi

Substantiivi

valtuus (40)

1. oikeus tehdä jotain

   Komission ehdotus sisältää asetuksen, jolla laajennettaisiin Euroopan keskuspankin (EKP) valtuuksia valvoa kaikkien euroalueen pankkien toimintaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑlt̪uːs/
• tavutus: val‧tuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valtuus	valtuudet
genetiivi	valtuuden	valtuuksien
partitiivi	valtuutta	valtuuksia
akkusatiivi	valtuus; valtuuden	valtuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	valtuudessa	valtuuksissa
elatiivi	valtuudesta	valtuuksista
illatiivi	valtuuteen	valtuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valtuudella	valtuuksilla
ablatiivi	valtuudelta	valtuuksilta
allatiivi	valtuudelle	valtuuksille
muut sijamuodot
essiivi	valtuutena	valtuuksina
translatiivi	valtuudeksi	valtuuksiksi
abessiivi	valtuudetta	valtuuksitta
instruktiivi	–	valtuuksin
komitatiivi	–	valtuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	valtuude-
vahva vartalo	valtuute-
konsonantti- vartalo	valtuut-

Käännökset

1. oikeus tehdä jotain

englanti: authorization

ruotsi: fullmakt

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: valtuusto
• verbit: valtuuttaa

Yhdyssanat

asiavaltuus, erikoisvaltuus, valtuuskirja, valtuuskirje, valtuuskunta, valtuuslaki

Aiheesta muualla

• valtuus Kielitoimiston sanakirjassa
• valtuus Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 472 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa