valukappale

Suomi

Substantiivi

valukappale (48)

1. esine, joka on valettu haluttuun muotoon täyttämällä muotti sulalla materiaalilla esimerkiksi teräksellä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valukappale	valukappaleet
genetiivi	valukappaleen	valukappaleiden valukappaleitten
partitiivi	valukappaletta	valukappaleita
akkusatiivi	valukappale; valukappaleen	valukappaleet
sisäpaikallissijat
inessiivi	valukappaleessa	valukappaleissa
elatiivi	valukappaleesta	valukappaleista
illatiivi	valukappaleeseen	valukappaleisiin valukappaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valukappaleella	valukappaleilla
ablatiivi	valukappaleelta	valukappaleilta
allatiivi	valukappaleelle	valukappaleille
muut sijamuodot
essiivi	valukappaleena	valukappaleina
translatiivi	valukappaleeksi	valukappaleiksi
abessiivi	valukappaleetta	valukappaleitta
instruktiivi	–	valukappalein
komitatiivi	–	valukappaleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	valukappalee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	valukappalet-

Etymologia

yhdyssana sanoista valu ja kappale

Käännökset

1. esine, joka on valettu haluttuun muotoon täyttämällä muotti sulalla materiaalilla

englanti: casting

Liittyvät sanat

Synonyymit

• valos