valu

Suomi

Substantiivi

valu (1)

1. valamisen tapahtuma

   betonin valu, kynttilöiden valu

   Valussa kaikki sujui suunnitellusti.

2. (arkikieltä) valos

   Perustusten valuun ei jäänyt rotankoloja.

3. (länsimurretta) tuli

   Tääl onki kylmä, pistetäs valu pessä!

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑlu/
• tavutus: va‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valu	valut
genetiivi	valun	valujen
partitiivi	valua	valuja
akkusatiivi	valu; valun	valut
sisäpaikallissijat
inessiivi	valussa	valuissa
elatiivi	valusta	valuista
illatiivi	valuun	valuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valulla	valuilla
ablatiivi	valulta	valuilta
allatiivi	valulle	valuille
muut sijamuodot
essiivi	valuna	valuina
translatiivi	valuksi	valuiksi
abessiivi	valutta	valuitta
instruktiivi	–	valuin
komitatiivi	–	valuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	valu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi valaa + johdin -u

Käännökset

1. valaminen

englanti: cast ruotsi: gjutning ukraina: лиття n., литво n.

venäjä: литьё viro: valamine, (tekn.) valu

Liittyvät sanat

• kaavaus
• kannujen valanta
• valaa
• valanta
• valos
• valuma
• purse

Yhdyssanat

betonivalu, kokillivalu, liukuvalu, metallinvalu, paikallavalu, painevalu, tinanvalu, valubetoni, valuharkko, valukappale, valumassa, valumetalli, valumuotti, valurauta, valuteräs, valutuote, valuvika

Aiheesta muualla

• valu Kielitoimiston sanakirjassa
• valu Tieteen termipankissa

Verbi

valu

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä valua
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä valua
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä valua

Kroatia

Substantiivi

valu

1. yksikön datiivimuoto sanasta val
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta val

Tuvalu

Numeraali

valu

1. (kardinaaliluku) kahdeksan

Viro

Substantiivi

valu (gen valu, part valu, adit vallu)

1. kipu, särky

   haigel on valud – sairaalla on kipuja

   ma ei tundnud valu – en tuntenut kipua

   iga liigutus tegi talle valu – joka liike teki hänelle kipeää

2. tuska, vaiva

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	valu	valud
genetiivi	valu	valude
partitiivi	valu	valusid
illatiivi	valusse	valudesse
inessiivi	valus	valudes
elatiivi	valust	valudest
allatiivi	valule	valudele
adessiivi	valul	valudel
ablatiivi	valult	valudelt
translatiivi	valuks	valudeks
terminatiivi	valuni	valudeni
essiivi	valuna	valudena
abessiivi	valuta	valudeta
komitatiivi	valuga	valudega

• yksikön illatiivi: valusse ja vallu

Liittyvät sanat

• valutama
• valus, valuline
• valusalt
• peavalu, kõhuvalu

Substantiivi

valu (gen valu, part valu, adi vallu)

1. (tekniikka, metallurgia) valu

   betoonivalu. – betonin valu

   metalli valu – metallin valu

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	valu	valud
genetiivi	valu	valude
partitiivi	valu	valusid
illatiivi	valusse	valudesse
inessiivi	valus	valudes
elatiivi	valust	valudest
allatiivi	valule	valudele
adessiivi	valul	valudel
ablatiivi	valult	valudelt
translatiivi	valuks	valudeks
terminatiivi	valuni	valudeni
essiivi	valuna	valudena
abessiivi	valuta	valudeta
komitatiivi	valuga	valudega

• Yksikön illatiivi: valusse ja vallu

Liittyvät sanat

• valama

Synonyymi

• valamine

Aiheesta muualla

• valu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• valu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)