vankeus

Suomi

Substantiivi

vankeus (40)

1. vangittuna oleminen, tila, jossa vapaus on rajoitettu

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑŋkeus/

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vankeus	vankeudet
genetiivi	vankeuden	vankeuksien
partitiivi	vankeutta	vankeuksia
akkusatiivi	vankeus; vankeuden	vankeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vankeudessa	vankeuksissa
elatiivi	vankeudesta	vankeuksista
illatiivi	vankeuteen	vankeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vankeudella	vankeuksilla
ablatiivi	vankeudelta	vankeuksilta
allatiivi	vankeudelle	vankeuksille
muut sijamuodot
essiivi	vankeutena	vankeuksina
translatiivi	vankeudeksi	vankeuksiksi
abessiivi	vankeudetta	vankeuksitta
instruktiivi	–	vankeuksin
komitatiivi	–	vankeuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vankeude-
vahva vartalo	vankeute-
konsonantti- vartalo	vankeut-

Etymologia

• substantiivi vanki + johdin -(e)us

Käännökset

1. vankeus

englanti: imprisonment espanja: reclusión f., prisión f. pohjoissaame: fáŋgavuohta ranska: détention f.

romani (Suomen): phanniba ruotsi: fängelse saksa: Haft f., Gefängnishaft f., Gefängnis n. viro: vangistus

Liittyvät sanat

• vankeusrangaistus

Yhdyssanat

rangaistusvankeus, tutkintavankeus, vankeusrangaistus, vesileipävankeus

Aiheesta muualla

• vankeus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 388, 802 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa