vanur

Viro

Substantiivi

vanur (gen. vanuri, part. vanurit)

1. vanhus

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 2e (n`umber) number

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	vanur	vanurid
genetiivi	vanuri	vanurite
partitiivi	vanurit	vanureid
illatiivi	vanurisse	vanuritesse vanureisse
inessiivi	vanuris	vanurites vanureis
elatiivi	vanurist	vanuritest vanureist
allatiivi	vanurile	vanuritele vanureile
adessiivi	vanuril	vanuritel vanureil
ablatiivi	vanurilt	vanuritelt vanureilt
translatiivi	vanuriks	vanuriteks vanureiks
terminatiivi	vanurini	vanuriteni
essiivi	vanurina	vanuritena
abessiivi	vanurita	vanuriteta
komitatiivi	vanuriga	vanuritega

Liittyvät sanat

• vana

Synonyymit

• vanake
• vanainimene

Aiheesta muualla

• vanur Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• vanur sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)