varaava

Suomi

Verbi

varaava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varata

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	varaava	varaavat
genetiivi	varaavan	varaavien (varaavain)
partitiivi	varaavaa	varaavia
akkusatiivi	varaava; varaavan	varaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	varaavassa	varaavissa
elatiivi	varaavasta	varaavista
illatiivi	varaavaan	varaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	varaavalla	varaavilla
ablatiivi	varaavalta	varaavilta
allatiivi	varaavalle	varaaville
muut sijamuodot
essiivi	varaavana	varaavina
translatiivi	varaavaksi	varaaviksi
abessiivi	varaavatta	varaavitta
instruktiivi	–	varaavin
komitatiivi	–	varaavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	varaava-
vahva vartalo	varaava-
konsonantti- vartalo	-