verranto

Katso artikkeli Verranto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

verranto (1-J)

1. matemaattinen yhtälö, jossa molemmat puolet ovat suhteita:

   ${\displaystyle {\frac {A}{B}}={\frac {C}{D}}}$

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋerːɑnt̪o/
• tavutus: ver‧ran‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	verranto	verrannot
genetiivi	verrannon	verrantojen
partitiivi	verrantoa	verrantoja
akkusatiivi	verranto; verrannon	verrannot
sisäpaikallissijat
inessiivi	verrannossa	verrannoissa
elatiivi	verrannosta	verrannoista
illatiivi	verrantoon	verrantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	verrannolla	verrannoilla
ablatiivi	verrannolta	verrannoilta
allatiivi	verrannolle	verrannoille
muut sijamuodot
essiivi	verrantona	verrantoina
translatiivi	verrannoksi	verrannoiksi
abessiivi	verrannotta	verrannoitta
instruktiivi	–	verrannoin
komitatiivi	–	verrantoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	verranno-
vahva vartalo	verranto-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. matemaattinen yhtälö, jossa molemmat puolet ovat suhteita

englanti: proportion

Liittyvät sanat

• verrannollisuus
• verto

Johdokset

• adjektiivit: verrannollinen

Aiheesta muualla

• verranto Kielitoimiston sanakirjassa