vesaikko

Suomi

Substantiivi

vesaikko (4-A)

1. (harvinainen) vesakko

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋesɑi̯kːo/
• tavutus: ve‧saik‧ko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vesaikko	vesaikot
genetiivi	vesaikon	vesaikoiden vesaikoitten vesaikkojen
partitiivi	vesaikkoa	vesaikkoja vesaikoita
akkusatiivi	vesaikko; vesaikon	vesaikot
sisäpaikallissijat
inessiivi	vesaikossa	vesaikoissa
elatiivi	vesaikosta	vesaikoista
illatiivi	vesaikkoon	vesaikkoihin vesaikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vesaikolla	vesaikoilla
ablatiivi	vesaikolta	vesaikoilta
allatiivi	vesaikolle	vesaikoille
muut sijamuodot
essiivi	vesaikkona	vesaikkoina vesaikoina
translatiivi	vesaikoksi	vesaikoiksi
abessiivi	vesaikotta	vesaikoitta
instruktiivi	–	vesaikoin
komitatiivi	–	vesaikkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vesaiko-
vahva vartalo	vesaikko-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• vesaikko Kielitoimiston sanakirjassa