vesakko

Suomi

Substantiivi

vesakko (4-A)

1. vesojen muodostama kasvusto

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋesɑkːo/
• tavutus: ve‧sak‧ko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vesakko	vesakot
genetiivi	vesakon	vesakoiden vesakoitten vesakkojen
partitiivi	vesakkoa	vesakkoja vesakoita
akkusatiivi	vesakko; vesakon	vesakot
sisäpaikallissijat
inessiivi	vesakossa	vesakoissa
elatiivi	vesakosta	vesakoista
illatiivi	vesakkoon	vesakkoihin vesakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vesakolla	vesakoilla
ablatiivi	vesakolta	vesakoilta
allatiivi	vesakolle	vesakoille
muut sijamuodot
essiivi	vesakkona	vesakkoina vesakoina
translatiivi	vesakoksi	vesakoiksi
abessiivi	vesakotta	vesakoitta
instruktiivi	–	vesakoin
komitatiivi	–	vesakkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vesako-
vahva vartalo	vesakko-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• substantiivi vesa + johdin -kko

Käännökset

1. vesojen muodostama kasvusto

englanti: coppice, copse italia: sottobosco m., ceduo m. ranska: broussailles f. (monikollinen)

ruotsi: sly, lövsly, snår saksa: Dickicht n., Gebüsch n., Unterwald m.

Liittyvät sanat

Lähikäsitteet

• risukko

Rinnakkaismuodot

• vesaikko

Johdokset

• adjektiivit: vesakkoinen

Yhdyssanat

• vesakkomyrkky, vesakontorjunta

Aiheesta muualla

• vesakko Kielitoimiston sanakirjassa
• vesakko Tieteen termipankissa