vihollinen

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Vihollinen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

vihollinen (38)

  1. joku joka suhtautuu vihamielisesti toiseen henkilöön tai asiaan, pyrkii vahingoittamaan tätä tai tämän pyrkimyksiä ja etuja; vihamies
    Tunne vihollisesi!
    demokratian viholliset
  2. valtio tai muu järjestäytynyt yhteisö tai organisaatio, jonka kanssa ollaan sodassa, sen sotavoimat tai yksittäinen sotilas
    Olemme (...) menneet paljon eteenpäin ajoista, jolloin naapuriheimo oli automaattisesti vihollinen ja vaarallinen. (kirkkojakaupunki.fi)
  3. eläin joka saalistaa tai haittaa toista eläintä ekosysteemissä
    Karhun ainoa vihollinen on siperiantiikeri.
  4. (kuvaannollisesti) jokin vahingoittava tai tuhoisa tekijä

Ääntäminen

  • IPA: /ˈʋiholˌlinen/
  • tavutus: vi‧hol‧li‧nen

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Johdokset
Vastakohta
Yhdyssanat

arkkivihollinen, kansanvihollinen, luokkavihollinen, perivihollinen, sielunvihollinen, verivihollinen, vihollisalue, vihollisalus, vihollisarmeija, vihollisasema, vihollisjoukko, viholliskansa, viholliskohde, viholliskone, viholliskuva, vihollislaivasto, vihollisleiri, vihollislentokone, vihollislentäjä, vihollismaa, vihollisorganisaatio, vihollispartio, vihollispatteri, vihollispesäke, vihollisrintama, vihollissotilas, vihollisupseeri, vihollisvaltio, vihollisvoimat

Aiheesta muualla

Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads