vuoka

Katso artikkeli Vuoka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

vuoka (10-D)

1. metallinen, keraaminen tai lasinen astia, jossa paistetaan ruokalaji uunissa ja yleensä tarjoillaan se
2. (kuvaannollisesti) tällaisessa astiassa uunissa paistamalla valmistettu paistos tai gratiini
3. muotti jossa paistetaan kakku tai leipä

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋuo̯kɑ/
• tavutus: vuo‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vuoka	vuoat
genetiivi	vuoan	vuokien (vuokain)
partitiivi	vuokaa	vuokia
akkusatiivi	vuoka; vuoan	vuoat
sisäpaikallissijat
inessiivi	vuoassa	vuoissa
elatiivi	vuoasta	vuoista
illatiivi	vuokaan	vuokiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vuoalla	vuoilla
ablatiivi	vuoalta	vuoilta
allatiivi	vuoalle	vuoille
muut sijamuodot
essiivi	vuokana	vuokina
translatiivi	vuoaksi	vuoiksi
abessiivi	vuoatta	vuoitta
instruktiivi	–	vuoin
komitatiivi	–	vuokine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vuoa-
vahva vartalo	vuoka-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Saamelainen laina. Suomen vakka-sanueen etymologinen vastine. Sana tuli kirjakieleen Lönnrotin sanakirjasta 1885, josta se otettiin käännöksesi ruotsin form-sanalle ja levisi Kotikielen seuran julkaiseman Kodin sanaston (1896) vaikutuksesta. Kyseessä on oikeastaan käännösvirhe, sillä sanalla oli kansankielessä ainoastaan form-sanan abstrakti merkitys.^[1]

Käännökset

1. astia jossa ruokalaji paistetaan uunissa ja tarjoillaan

englanti: casserole

ruotsi: form

2. edellisessä valmistettu ruoka

englanti: casserole; gratin

ruotsi: formrätt; gratäng; låda

3. muotti leivonnaisen paistamiseen uunissa

englanti: tin; mould, (pyöreä jossa reikä keskellä) bundt

ruotsi: form

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

alumiinivuoka, gratiinivuoka, kakkuvuoka, kukkakaalivuoka, leivosvuoka, maksavuoka, paperivuoka, rengasvuoka, uunivuoka, vuokaleipä, vuokaleivos, vuokaruoka

Aiheesta muualla

• vuoka Kielitoimiston sanakirjassa