vuokra

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

vuokra (10)

  1. lainattavan asian omistajalle sen käytöstä maksettava korvaus
  2. asunnon vuokra
    Mitä jos vuokralainen ei maksakaan vuokraansa?
    asua vuokralla

Ääntäminen

  • IPA: /ˈʋuo̯krɑ/
  • tavutus: vuok‧ra

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

huoneenvuokra, kuukausivuokra, neliömetrivuokra, neliövuokra, tontinvuokra, viikkovuokra, vuokra-aika, vuokra-ajuri, vuokra-alue, vuokra-asunto, vuokra-auto, vuokraehto, vuokraemäntä, vuokraennakko, vuokrafirma, vuokrahuone, vuokrahuoneisto, vuokraisäntä, vuokrakaluste, vuokrakasarmi, vuokralordi, vuokramaa, vuokramies, vuokranalennus, vuokrankorotus, vuokraoikeus, vuokrapuhelin, vuokrapuku, vuokraraha, vuokrarästi, vuokrasopimus, vuokrasuhde, vuokrasäännöstely, vuokrasääntely, vuokratakuu, vuokratalo, vuokrataso, vuokratila, vuokratilallinen, vuokratontti, vuokratuoli, vuokratyövoima, vuokravakuus, vuokrayksiö, vuosivuokra

Aiheesta muualla

Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads