Dinagdee

Qordinagdeen (Afaan Ingiliffaan: Economics) saayinsii hawaasaa kan akkaataa namoonni dhuunfaa, gareewwan, mootummoonni, fi hawaasni guutuun itti qabeenya murtaa'aa kan hanqina qabu fayyadamuun fedhii fi barbaachisummaa isaanii daangaa hin qabne guuttachuuf yaalan qoratuudha. Waan hundumaa ol, qordinagdeen qorannoo filannooti. Sababni isaas, qabeenyi addunyaa kana irra jiru (yeroo, maallaqa, qabeenya uumamaa) daangaa qaba, garuu fedhiin ilma namaa gonkumaa daangaa hin qabu. Amalli kun hanqina (scarcity) jedhama, innis rakkoo dinagdee isa guddaadha. Kanaaf, qordinagdeen akkaataa itti filannoo goonu, gatii filannoo sanaa, fi bu'aa inni jireenya keenya irratti fidu xiinxala.

Qordinagdee (Economics)

Giraafiin Dhiyeessii fi Fedhii, yaad-rimee bu'uuraa qordinagdee keessaa isa tokko. Gatiin wantootaa walitti dhufeenya humnoota lamaan kanaan murteeffama.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Saayinsii Hawaasaa
Madda Maqaa	Qajeelcha/Sirna Dinagdee
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Hanqina, Gatii Carraa, Dhiyeessiifi Fedhii, Gabaa, Gatii
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Adam Smith, Karl Marx, John Maynard Keynes, Milton Friedman
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Imaammata mootummaa, Murtoo bunaqaa, Murtoo dhuunfaa
Dameewwan Walqabatan	Seenaa, Saayinsii Siyaasaa, Xiinsammuu, Herrega

Dinagdee (Economy) jechuun sirna walxaxaa kan oomisha, raabsaa, daldala, fi fayyadama mi'aafi tajaajilaa naannoo tokko keessatti raawwatamu agarsiisudha. Qordinagdeen immoo saayinsii sirna kana qoratuudha. Hubannoon qordinagdee murtoo jireenya guyyuu irraa (maal bitachuu qabna?) kaasee hanga imaammata biyyoolessaa fi addunyaalessaa (guddinni dinagdee akkamitti dhufa?)tti baayyee barbaachisaadha. Dameen kun damee gurguddoo lama qaba: Dinagdee Gooree (Microeconomics) fi Dinagdee Gooroo (Macroeconomics).

Seenaa Yaad-rimee Qordinagdee

Yaadni dinagdee durii eegalee jiraatus, saayinsiin qordinagdee ammayyaa kan hundeeffame jaarraa 18ffaa keessa. Namni abbaa qordinagdee ammayyaa jedhamuun beekamu falaasamaa fi dinagdeessaa lammii Iskootilaand kan ta'e Adam Smith dha. Bara 1776, kitaaba isaa beekamaa "The Wealth of Nations" (Qabeenya Sabootaa) jedhu keessatti, yaad-rimee sirna dinagdee Gabaa Walabaa irratti hundaa'e bal'inaan ibse. Smith, namoonni dhuunfaan faayidaa mataa isaanii yoo hordofan, akka "harka hin mul'anne" (invisible hand) tti, osoo hin beekin, faayidaa hawaasa guutuutiif gumaachu jedhee amana.

Jaarraa 19ffaa keessatti, falaasamaan akka Karl Marx sirna dinagdee gabaa (kaappitaalizimii) cimaatti qeeqe. Innis sirni kun wal-caalmaa gitaa (class struggle) fi cunqursaa akka uumu, akkasumas dhuma irratti akka kufuu ibse. Yaadni isaa kun bu'uura Koominizimii ta'e. Jaarraa 20ffaa keessatti immoo, John Maynard Keynes yeroo rakkoon dinagdee guddaan kan Dhundhulmaya Diinagdee Guddaa jedhamu mudatetti, gabaan yeroo hunda ofiin of sirreessuu hin danda'u jedhee falme. Keynes, mootummaan gidduu seenuun baasii dabaluun dinagdee kakaasuu fi al-obarayyeeffama hir'isuu akka qabu deeggara ture.

Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Qordinagdee

Hanqina, Filannoo, fi Gatii Carraa

Hanqinni yaada bu'uuraa isa qordinagdeen irratti hundeeffameedha. Innis haala qabeenyi addunyaa kana irra jiru (kan akka yeroo, maallaqaa, bishaanii, fi lafaa) daangaa qabaatee, fedhiin ilma namaa garuu daangaa hin qabne ibsa. Hanqinni kun hiyyummaa jechuu qofa miti; biyyoota sooressa keessattillee ni jira, sababni isaas qabeenyi kamiyyuu yeroo hunda murtaa'aadha. Fakkeenyaaf, namni dureessi tokko konkolaattota hedduu bitachuu danda'us, yeroo isaan hunda itti fayyadamu, kan sa'aatii 24 guyyaatti, murtaa'aadha. Hanqinni kun hawaasa keessatti filannoon akka jiraatu dirqisiisa, sababni isaas wanta barbaannu hunda yeroo tokkotti argachuu hin dandeenyu. Kanaaf, qordinagdeen akkaataa itti qabeenya hanqina qabu kana haala gaariin fayyadamnee fedhii keenya guuttannu qorata.

Sababa hanqinaatiif, namoonni, bunaqoonni (businesses), fi mootummoonni yeroo hunda filannoo gochuu qabu. Filannoon adeemsa wanta tokko fudhatanii isa kaan dhiisuuti. Filannoo yeroo goonu, yeroo hunda wanta biraa tokko aarsaa goona; adeemsi kun dhiifama carraa (trade-off) jedhama. Fakkeenyaaf, mootummaan tokko baajata isaa fayyadamee daandii haaraa ijaaruu ykn mana yaalaa dabalataa banuu gidduutti filachuu qaba. Dhaabbanni daldalaa tokko maallaqa isaa meeshaa haaraa bituuf ykn mindaa hojjetootaa dabaluuf oolchuu danda'a. Namni dhuunfaan tokko galii isaa irraa manatti nyaata bilcheeffachuu ykn ala nyaachuu filata. Filannoon kun hundi jireenya dinagdee guyyuu keessatti kan mul'atuu fi murteessaa dha.

Filannoon kamiyyuu gatii ofii isaa qaba. Qordinagdee keessatti, gatiin kun maallaqa qofaan hin safaramu, garuu carraa dhabameen safarama. Kunis gatii carraa (opportunity cost) jedhama. Gatiin carraa faayidaa wanta isa gaarii lammaffaa kan filannoo keenyaan aarsaa gooneedha. Fakkeenyaaf, yoo yuunivarsiitii deemuu filatte, gatiin carraa kee barumsaaf kaffaltu qofa odoo hin taane, mindaa waggoota afur sana hojjettee argachuu dandeessu kan dhabdeedhas. Akkasumas, yoo galgala sa'aatii lama fiilmii ilaaluu filatte, gatiin carraa kee yeroo sana kitaaba dubbisuu, shaakala hojjechuu, ykn maatii wajjin dabarsuu dhabuu keeti. Gatii carraa hubachuun murtoo dinagdee beekumsa irratti hundaa'e gochuuf baayyee barbaachisaadha.

Wantoota Oomishaa

Wantoonni oomishaa (Factors of Production) qabeenya bu'uuraa kan mi'aafi tajaajila oomishuuf barbaachisanidha. Isaan kun ijaarsa dinagdee kamiyyuu keessatti utubaadha; oomishni kamiyyuu jiraachuuf, wantoonni kun jiraachuu qabu. Qordinagdee keessatti, wantoonni oomishaa gurguddoon bakka afuritti qoodamu. Biyyoonni qabeenya kanatti haala gaariin fayyadaman dinagdee cimaa ijaaru, warri hin fayyadamne immoo duubatti hafu. Tokkoon tokkoon wantoota oomishaa kanaatiif kaffaltiin ykn galiin addaa ni jiraata. Walumaagalatti, isaan kun bu'uura guddina diinagdee fi badhaadhina hawaasaati.

Wantoonni oomishaa gosa lama, lafa fi humna namaa, of keessatti qabatu. Lafa yeroo jennu, lafa qonnaa qofa odoo hin taane, qabeenya uumamaa dirra lafaa fi lafa jalaa argaman hunda hammatta. Kunis bishaan, bosona, albuudota akka warqee fi sibiilaa, boba'aa akka gaazii uumamaa fi zayitii, akkasumas anniisaa aduu fi qilleensaa dabalata. Kaffaltiin lafa irraa argamu yeroo baayyee "kiraa" (rent) jedhama. Humna namaa (labor) immoo dadhabii, yaada, fi dandeettii namaa kan oomisha mi'aa ykn tajaajilaatiif ooludha. Innis hojjetaa warshaa irraa kaasee hanga hakiimii fi barsiisaatti kan hammatudha. Qulqullinaa fi baay'inni humna namaa barnoota, leenjii, fi fayyaa ummata biyya tokkoo irratti hundaa'a. Kaffaltiin humna namaatiif raawwatamu mindaa ykn fijaa jedhama.

Wantoonni oomishaa gosa lammaffaa immoo dilbeeta fi dhaweessummaa dha. Dilbeeta (Capital) meeshaalee namaan hojjetaman kan mi'aafi tajaajila biroo oomishuuf gargaaranidha. Kun maallaqa odoo hin taane, meeshaalee akka maashinootaa, konkolaataa fe'umsaa, gamoo warshaa, kompiitara, fi meeshaalee qorichaa of keessatti qabata. Dilbeeti oomishtummaa (productivity) guddisuun guddina dinagdeetiif murteessaadha. Kaffaltiin dilbeeta irraa argamu "dhala" (interest) jedhama. Dhuma irratti, dhaweessummaan (entrepreneurship) dandeettii addaa kan lafa, humna namaa, fi dilbeeta walitti qindeessuun bunaqa (business) haaraa jalqabuu, riskii fudhachuu, fi tooftaa haaraa uumuuti. Dhaweessaan yaada haaraa qabaatee, qabeenya walitti fiduun oomisha haaraa gabaaf dhiyeessa. Kaffaltiin ykn badhaasni dhaweessummaatiif argamu "bu'aa" (profit) jedhama.

Dinagdee Gooree (Microeconomics)

Dinagdee gooreen damee qordinagdee kan murtoo namoota dhuunfaa (fayyadamtoota) fi bunaqa (oomishtoota) irratti xiyyeeffatuudha. Innis akkaataa isaan qabeenya isaanii murtaa'aa ta'e itti ramaddatan, gatiin mi'aafi tajaajilaa akkamitti akka murteeffamu, fi gabaan akkamitti akka hojjetu qorata. Qorannoon kun gaaffilee akka "Maaliif gatiin bunaa ol ka'a?" ykn "Dhaabbanni tokko hojjetoota meeqa qacaruu qaba?" jedhan deebisuuf yaala. Walumaagalatti, dinagdee gooreen fakkii xiqqaa (microscope) fayyadamnee gocha dinagdee sadarkaa dhuunfaatti raawwatamu ilaaluu wajjin tokko. Hojii fi murtoon bunaqootaa fi fayyadamtootaa kun walitti dhufee, dinagdee guddaa kan biyya tokkoo uuma. Hubannoon isaa murtoo bunaqaa, fayyadamaa, fi imaammata mootummaa baasuuf baayyee barbaachisaadha.

Dhiyeessiifi Fedhii

Yaad-rimeen dhiyeessiifi fedhii utubaa dinagdee gooreetii. Fedhiin (Demand) hanga mi'aa ykn tajaajilaa kan fayyadamtoonni yeroo murtaa'e keessatti, gatii bittaa adda addaatiin bituuf fedhii fi dandeettii qabanidha. Seerri fedhii akka ibsutti, wantoonni biroo osoo hin jijjiiramin, yoo gatiin mi'a tokkoo ol ka'e, hangi fedhamu ni hir'ata, yoo gatiin gadi bu'e immoo, hangi fedhamu ni dabala. Hariiroon faallaa kun sababa fayyadamaan gatii ol'aanaadhaan xiqqoo, gatii gadaanaadhaan immoo baayyee bituu barbaaduufi. Fakkeenyaaf, yoo gatiin bunaa baayyee hir'ate, namoonni caalaatti bituu jalqabu. Fedhiin wantoota akka galii fayyadamaa, jaalala ykn filannoo, fi gatii mi'oota bakka bu'ootaatiin jijjiiramuu danda'a.

Dhiyeessiin (Supply) immoo hanga mi'aa ykn tajaajilaa kan oomishtoonni yeroo murtaa'e keessatti, gatii adda addaatiin gurguruuf fedhii fi dandeettii qabanidha. Seerri dhiyeessii akka ibsutti, yoo gatiin mi'a tokkoo ol ka'e, hangi dhihaatu ni dabala, sababni isaas oomishtoonni bu'aa guddaa argachuuf caalaatti oomishu. Faallaa kanaatiin, yoo gatiin gadi bu'e, oomishtoonni oomisha isaanii hir'isuu danda'u. Dhiyeessiin wantoota akka gatii meeshaa dheedhii, teeknooloojii oomishaa, fi baay'ina oomishtootaatiin dhiibbaa jala jira. Walumaagalatti, fedhii fi dhiyeessiin akka humnoota wal morkan kan gabaa keessatti wal argantuudha.

Gabaa keessatti, wal-argiin fedhii fi dhiyeessii gatii madaalaa (equilibrium price) uuma. Kunis gatii isa hangi fayyadamtoonni bituu barbaadan, hanga oomishtoonni gurguruu barbaadanii wajjin walqixa ta'uudha. Yoo gatiin madaalaa olitti dabale, dhiyeessiin fedhii caala, kunis darbaa (surplus) uumee, oomishtoonni gatii akka hir'isan isaan dirqisiisa. Yoo gatiin madaalaa gadi bu'e, fedhiin dhiyeessii caala, kunis hanqina dhiyeessii (shortage) uumee, fayyadamtoonni gatii ol'aanaa kaffaluuf fedhii akka qabaatan taasisa. Adeemsi kun ofiin of sirreessuu gabaa agarsiisa, kan Adam Smith "harka hin mul'anne" jedheen.

Caasaa Gabaa

Caasaan Gabaa akkaataa gabaan tokko itti qindaa'ee fi sadarkaa morkii oomishtoota gidduu jiru ibsa. Caasaan kun humna bunaqoonni gatii to'achuuf qaban, bu'aa isaan argatan, fi gahumsa waliigalaa gabaa irratti dhiibbaa guddaa qaba. Qordinagdeessi caasaa gabaa adda baasuuf wantoota akka baay'ina bunaqootaa, gosa oomishaa (walfakkaataa moo adda adda), fi salphina ittiin gabaatti seenuu fi bahuu ilaalu. Gosoonni gurguddoon caasaa gabaa afur jiru: gabaa morkii guutuu, dhuunfannaa qeenxee, morkii dhuunfannoo, fi muraasaan dhuunfamuu. Tokkoon tokkoon isaanii amala adda addaa fi bu'aa dinagdee garaagaraa qabu.

Caasaan gabaa inni gama tokkoon jiru Gabaa Morkii Guutuu (Perfect Competition) jedhama. Haala kana keessatti, bunaqoonni baayyee xixiqqoon hedduun mi'a walfakkaataa (identical) oomishu, odeeffannoon guutuun ni jira, akkasumas gabaatti seenuun fi bahuun salphaadha. Sababa kanaaf, bunaqni tokkollee gatii gabaa to'achuu hin danda'u; isaan "fudhattoota gatii" (price takers) qofa. Faallaa isaa, gama biraatiin, Dhuunfanni Qeenxee (Monopoly) jira. Kunis haala bunaqni tokko qofti mi'a ykn tajaajila addaa kan bakka bu'aa dhihoo hin qabne dhiyeessuudha. Bunaqni kun gabaa guutummaatti waan to'atuuf, humna gatii murteessuu (price maker) guddaa qaba.

Caasaaleen lamaan addunyaa keenya keessatti baay'inaan mul'atan immoo gidduutti argamu. Morkiin Dhuunfannoo (Monopolistic Competition) haala bunaqoonni hedduun mi'a wal fakkaatu garuu xiqqoo adda ta'e (differentiated) gurguranidha. Fakkeenyaaf, resitoraantiiwwan hundi nyaata gurguru, garuu kanaan nyaanni isaanii, tajaajilli isaanii, fi naannoon isaanii adda adda. Adda addummaan kun humna gatii murteessuu muraasa isaaniif kenna. Muraasaan Dhuunfamuun (Oligopoly) immoo haala bunaqoonni gurguddoon muraasni gabaa guutuu to'atanidha. Fakkeenyaaf, industiriiwwan telekoomii, baaburaa, fi dhugaatii lallaafoo. Bunaqoonni kunniin gochi isaanii kan wal irratti hundaa'u yoo ta'u (interdependent), yeroo tokko morkii cimaa, yeroo kaan immoo waliigaltee dhoksaa uumuu danda'u.

Kufaatii Gabaa (Market Failure)

Kufaatiin Gabaa haala gabaan walabaan, yoo ofiin dhiifame, qabeenya hawaasaaf haala gahumsa qabuun (efficiently) ramaduu dadhabuudha. Kun jechuun, gabaan bu'aa hawaasaaf isa gaarii ta'e fiduu irraa maquu isaati. Kufaatiin gabaa gabaan guutummaatti hojii dhaabuu isaa hin agarsiisu, garuu akkaataa inni itti hojjetu keessatti rakkoon jiraachuu isaa mul'isa. Yaad-rimeen kun sababa guddaa kan mootummaan dinagdee keessa seenuuf akka ka'umsaatti dhihaatudha. Mootummaan kufaatii kana sirreessuuf seera baasuu, gibira kaa'uu, deeggarsa kennuu, ykn tajaajila ofiin dhiyeessuu filachuu danda'a. Sababoonni kufaatii gabaa baay'ee yoo ta'an, isaan keessaa dhiibbaan alaa fi mi'oonni uummataa warra ijoodha.

Sababni kufaatii gabaa inni beekamaan tokko dhiibbaa alaa (externalities) jiraachuudha. Dhiibbaan alaa gatii ykn faayidaa gocha dinagdee tokkoo kan nama sadaffaa gochicha keessatti hin hirmaanne irra gahuudha. Dhiibbaan alaa negaatiiviin kan akka faalama qilleensaa warshaa irraa bahu, hawaasa miidha garuu warshaan gatii sana hin kaffalu. Faallaa kanaa, dhiibbaan alaa poozatiiviin kan akka barnoota, namni barate hawaasaaf faayidaa kenna garuu hawaasni gatii sana hin kaffalle. Sababni lammaffaan mi'oonni uummataa (public goods) dha. Isaan kun mi'oota namni hundi akka fayyadamuuf dhihaatanii fi namni tokko fayyadamuu isaa irraa kan ka'e kan biraa fayyadamuu kan hin dhorkamnedha (fkn, ittisa biyyaa, daandiiwwan). Gabaan mi'oota kana dhiyeessuu hin danda'u, sababni isaas namoota hin kaffalle fayyadamuu irraa ittisuun rakkisaadha.

Dabalataanis, kufaatiin gabaa sababoota birootiinis ni uumama. Hanqinni odeeffannoo (information asymmetry), iddoo gareen tokko isa kaan caalaa odeeffannoo qabu (fkn, gurguraan konkolaataa fayyadame waa'ee konkolaatattii bittoota caalaa beeka), murtoon sirrii hin taane akka godhamu taasisa. Akkasumas, humna gabaa kan dhuunfannaa qeenxeetiin uumamu, bunaqoonni gatii ol'aanaa kaa'anii, oomisha xiqqeessuun hawaasa akka miidhaman godha. Mootummaan rakkoolee kana furuuf dhiibbaa alaa negaatiiviif gibira kaa'a, kan poozatiiviif immoo deeggarsa kenna. Mi'oota uummataa ofiin dhiyeessa, akkasumas humna gabaa to'achuuf to'annoo fi dambiiwwan morka-dhoowwoo fayyadama.

Dinagdee Gooroo (Macroeconomics)

Dinagdeen gooroon damee qordinagdee kan dinagdee biyya tokkoo walumaagalatti ilaaluudha. Kunis fakkii guddaa dinagdee (the big picture) kan akka guddina waliigalaa, hojii dhabdummaa, faallisa (inflation), fi daldala idil-addunyaa qorata. Kaayyoon isaa inni guddaan fayyaa fi sochii dinagdee biyya tokkoo hubachuu, safaruu, fi fooyyessuudha. Dinagdee gooreen gocha namoota dhuunfaa irratti yoo xiyyeeffatu, dinagdee gooroon immoo walitti qabama gochaawwan kanaa kan biyya guutuu irratti dhiibbaa qabu xiinxala. Hubannoon isaa mootummootaaf imaammata baasuuf, dhaabbata idil-addunyaatiif gorsa kennuuf, fi lammiileef haala dinagdee biyya isaanii hubachuuf baayyee barbaachisaadha.

Safartuuwwan Ijoo

Oomisha Waliigalaa Biyya Keessaa (GDP) safartuu dinagdee isa guddaa yoo ta'u, fayyaa fi guddina diinagdee biyya tokkoo agarsiisuuf tajaajila. GDP'n gatii gabaa waliigalaa mi'aafi tajaajila hunda kan yeroo murtaa'e (waggaa ykn ji'a sadii) keessatti daangaa biyya tokkoo keessatti oomishamaniiti. Innis akka "ripoota kaardii" dinagdeetti ilaalama; yoo GDP'n dabale, dinagdeen guddate jechuudha, yoo hir'ate immoo, dinagdeen gadi bu'e jechuudha. Guddinni dinagdee kan safaramu jijjiirama parsantii GDP irratti hundaa'eeti. Haa ta'u malee, GDP'n qabeenya hawaasaa kan akka qulqullina jireenyaa, boqonnaa, ykn daldala seeraan alaa hin safaru.

Faallisni (Inflation) saffisa gatiin waliigalaa mi'aafi tajaajilaa dinagdee keessatti ittiin ol ka'uudha. Kun jechuun, gatiin wanta tokkoo qofa odoo hin taane, gatiin waliigalaa jireenyaa dabaluu isaati. Faallisni humna bituu maallaqaa ni miidha; maallaqni amma qabnu bor wanta har'a bitu caalaa xiqqoo bita jechuudha. Kunis namoota galii dhaabbataa qaban fi warra qusatan caalaatti miidha. Baankonni Giddugaleessaa addunyaa irra jiran faallisa too'achuuf imaammata maallaqaa fayyadamu. Faallisa baayyee cimaan (hyperinflation) dinagdee biyya tokkoo guutummaatti diiguu danda'a.

Al-obarayyeeffamni (Unemployment) haala namoonni hojjechuu danda'anii fi barbaadan hojii itti dhabanidha. Harki dhibbaa al-obarayyeeffamaa safartuu ijoo fayyaa dinagdee biyyaati. Al-obarayyeeffamni sadarkaa dhuunfaatti rakkoo galii kan fidu yoo ta'u, sadarkaa biyyaatti immoo qabeenyi humna namaa hojiirra ooluu dhabuu isaa agarsiisa. Kunis oomishni biyyattii gadi bu'uu fi guddinni dinagdee hir'achuuf sababa ta'a. Dabalataanis, al-obarayyeeffamni rakkoolee hawaasummaa kanneen akka hiyyummaa, yakkaa, fi dhiphina sammuu fiduu danda'a. Mootummoonni imaammata adda addaa fayyadamuun al-obarayyeeffama hir'isuuf yaalu.

Marsaa Bunaqaa (Business Cycle)

Dinagdeen biyya tokkoo yeroo hunda saffisa wal fakkaataan hin guddatu. Kanaa mannaa, inni jijjiirama marsaa qabu kan yeroo dheeraa keessatti mul'atu keessa darba. Jijjiiramni guddina dinagdee kan yeroo guddachuu fi gadi bu'uu agarsiisu kun Marsaa Bunaqaa jedhama. Adeemsi kun akka dambalii bishaanii kan ol ka'uu fi gadi bu'uu yaaduun ni danda'ama. Marsaan kun dinagdee gabaa hunda keessatti kan uumamu yoo ta'u, sababoota akka jijjiirama investimantii, amantaa fayyadamaa, fi dhiibbaa alaa (akka waraanaa ykn weerara dhibee) irraa madduu danda'a. Mootummoonni marsaa kana guutummaatti balleessuu baatanis, dhiibbaa isaa gad-xiqqeessuuf yaalu.

Marsaan bunaqaa sadarkaa gurguddoo afur qaba. Babal'achuun (Expansion) yeroo dinagdeen itti guddatuudha; GDP'n ni dabala, al-obarayyeeffamni ni hir'ata, galii fi investimantiinis ni ol ka'a. fiixeen(Peak) sadarkaa olaanaa guddinaa kan babal'achuun itti dhaabbatuudha. Itti aansuun, Gadi-bu'iinsi (Recession) jalqaba; yeroo kana guddinni dinagdee ni suuta'a ykn ni hir'ata, al-obarayyeeffamni ni dabala, bunaqoonnis oomisha isaanii hir'isu. Yoo gadi-bu'iinsi baayyee hammaate, Dhundhulmaya (Depression) jedhama. Sadarkaan dhumaa dhooqa(Trough) yeroo dinagdeen sadarkaa gadi aanaa irra ga'ee deebi'ee ka'uu eegaludha.

Kaayyoon guddaan qordinagdee gooroo marsaa kana tasgabbeessuudha. Kunis babal'achuu humnaa ol ta'ee faallisa fidu ittisuu, akkasumas gadi-bu'iisa cimaa al-obarayyeeffama guddisu hambisuudha. Ogeeyyiin dinagdee fi warri imaammata baasan tooftaalee akka imaammata baajataa fi imaammata maallaqaa fayyadamuun dhiibbaa marsaa kanaa laaffisuuf carraaqu. Tooftaaleen kunniin yeroo gadi-bu'iisaa dinagdee kakaasuu, yeroo babal'achuu cimaa immoo qabbaneessuuf gargaaru. Sirnaan too'atamuu baannaan, marsaan kun rakkoo dinagdee cimaa fiduu danda'a.

Gahee Mootummaa fi Imaammata

Imaammata Baajataa (Fiscal Policy)

Imaammata Baajataa meeshaa mootummaan baasii ofii isaa fi sassaabbii gibiraa (katoo) fayyadamuun dinagdee biyya tokkoo ittiin qajeelchudha. Kaayyoon isaa guddina dinagdee tasgabbaa'aa fiduu, al-obarayyeeffama hir'isuu, fi faallisa too'achuudha. Qaamni imaammata kana baasu mootummaa fi mana mareeti (paarilamaa). Mootummaan tooftaalee lama fayyadamuu danda'a: imaammata babal'isaa fi imaammata cimsitootaa. Murtoon kun hundi baajata ykn orco'ii biyyaa irratti hundaa'a.

Imaammanni babal'isaa (expansionary policy) kan fayyadamu yeroo dinagdeen gadi-bu'iisa keessa jirutti. Mootummaan dinagdee kakaasuuf baasii isaa ni dabala (fkn, pirojektiiwwan ijaarsaa gurguddoo jalqabuu) ykn gibira ni hir'isa. Gibira hir'isuun namoonni fi bunaqoonni maallaqa caalaa akka qabaatan gochuun, baasii fi investimantii jajjabeessa. Tooftaan kun fedhii waliigalaa guddisuun oomishnii fi hojiin akka uumamu gargaara. Haa ta'u malee, yoo sirnaan hin too'atamne, hir'ina baajataa (budget deficit) fi mugoota (debt) biyyaa guddisuu danda'a.

Faallaa kanaa, imaammanni cimsitoonni (contractionary policy) kan hojiirra oolu yeroo faallisni yaaddessaa ta'utti. Dinagdee qabbaneessuuf, mootummaan baasii isaa ni hir'isa ykn gibira ni dabala. Gibira dabaluun maallaqa harka ummataa jiru xiqqeessuun, baasii ni hir'isa, kunis dhiibbaa gatii irratti uumamu ni laaffisa. Imaammatni kun faallisa too'achuuf gaarii ta'us, guddina dinagdee suuteessuu fi al-obarayyeeffama dabaluu danda'a. Kanaaf, imaammata baajataa sirriitti fayyadamuun madaala cimaa gaafata.

Imaammata Maallaqaa (Monetary Policy)

Imaammata Maallaqaa adeemsa Baankiin Giddugaleessaa dhiyeessii maallaqaa fi gatii liqii (makkii dhalaa - interest rate) too'achuun dinagdee ittiin tasgabbeessuudha. Kaayyoon isaa inni guddaan gatii tasgabbeessuu (faallisa too'achuu) fi obarayyeeffama guutuu (full employment) jajjabeessuudha. Baankiin giddugaleessaa yeroo baayyee mootummaa irraa walaba ta'ee hojjeta, kunis murtoon isaa dhiibbaa siyaasaa yeroo gabaabaa irraa bilisa akka ta'u gargaara. Meeshaaleen inni fayyadamu makkii dhalaa jijjiiruu, gurgurtaa boondii (open market operations), fi kkf dha.

Akkuma imaammata baajataa, imaammatni maallaqaas gosa lama qaba. Imaammatni maallaqaa babal'isaa (expansionary) kan fayyadamu yeroo dinagdeen laafutti. Baankiin giddugaleessaa makkii dhalaa gad buusuun liqiin akka rakasaatu taasisa. Kunis bunaqoonni investimantiif, namoonni dhuunfaan immoo manaa fi konkolaataa bituuf akka liqeeffatan jajjabeessa. Dhiyeessiin maallaqaa dabaluun baasii guddisuun dinagdee ni kakaasa. Haa ta'u malee, kun faallisaaf sababa ta'uu danda'a.

Faallaa kanaa, imaammatni maallaqaa cimsitoonni (contractionary) yeroo faallisni dabalaa deemuutti fayyada. Baankiin giddugaleessaa makkii dhalaa ol kaasuu danda'a. Kunis liqeeffachuun qaala'aa waan ta'uuf, baasii fi investimantii ni hir'isa. Dhiyeessiin maallaqaa gadi bu'uun fedhii waliigalaa xiqqeessuun, dhiibbaan gatii irratti jiru ni laaffa'a. Walumaagalatti, imaammatni maallaqaa meeshaa humna guddaa qabu kan dinagdee qajeelchuuf gargaaru yoo ta'u, hojiirra oolchuun isaa ogummaa fi of eeggannoo guddaa gaafata.