abdikoida

Finnish

Etymology

Internationalism (see English abdicate), ultimately from Latin abdicō and adapted with the verbal suffix +‎ -oida.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑbdikoi̯dɑˣ/, [ˈɑ̝bdiˌko̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Syllabification^(key): ab‧di‧koi‧da
• Hyphenation^(key): ab‧di‧koi‧da

Verb

abdikoida

1. (intransitive) To abdicate.

Conjugation

Inflection of abdikoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		abdikoin	en abdikoi	1st sing.	olen abdikoinut	en ole abdikoinut
2nd sing.		abdikoit	et abdikoi	2nd sing.	olet abdikoinut	et ole abdikoinut
3rd sing.		abdikoi	ei abdikoi	3rd sing.	on abdikoinut	ei ole abdikoinut
1st plur.		abdikoimme	emme abdikoi	1st plur.	olemme abdikoineet	emme ole abdikoineet
2nd plur.		abdikoitte	ette abdikoi	2nd plur.	olette abdikoineet	ette ole abdikoineet
3rd plur.		abdikoivat	eivät abdikoi	3rd plur.	ovat abdikoineet	eivät ole abdikoineet
passive		abdikoidaan	ei abdikoida	passive	on abdikoitu	ei ole abdikoitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		abdikoin	en abdikoinut	1st sing.	olin abdikoinut	en ollut abdikoinut
2nd sing.		abdikoit	et abdikoinut	2nd sing.	olit abdikoinut	et ollut abdikoinut
3rd sing.		abdikoi	ei abdikoinut	3rd sing.	oli abdikoinut	ei ollut abdikoinut
1st plur.		abdikoimme	emme abdikoineet	1st plur.	olimme abdikoineet	emme olleet abdikoineet
2nd plur.		abdikoitte	ette abdikoineet	2nd plur.	olitte abdikoineet	ette olleet abdikoineet
3rd plur.		abdikoivat	eivät abdikoineet	3rd plur.	olivat abdikoineet	eivät olleet abdikoineet
passive		abdikoitiin	ei abdikoitu	passive	oli abdikoitu	ei ollut abdikoitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		abdikoisin	en abdikoisi	1st sing.	olisin abdikoinut	en olisi abdikoinut
2nd sing.		abdikoisit	et abdikoisi	2nd sing.	olisit abdikoinut	et olisi abdikoinut
3rd sing.		abdikoisi	ei abdikoisi	3rd sing.	olisi abdikoinut	ei olisi abdikoinut
1st plur.		abdikoisimme	emme abdikoisi	1st plur.	olisimme abdikoineet	emme olisi abdikoineet
2nd plur.		abdikoisitte	ette abdikoisi	2nd plur.	olisitte abdikoineet	ette olisi abdikoineet
3rd plur.		abdikoisivat	eivät abdikoisi	3rd plur.	olisivat abdikoineet	eivät olisi abdikoineet
passive		abdikoitaisiin	ei abdikoitaisi	passive	olisi abdikoitu	ei olisi abdikoitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		abdikoi	älä abdikoi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		abdikoikoon	älköön abdikoiko	3rd sing.	olkoon abdikoinut	älköön olko abdikoinut
1st plur.		abdikoikaamme	älkäämme abdikoiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		abdikoikaa	älkää abdikoiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		abdikoikoot	älkööt abdikoiko	3rd plur.	olkoot abdikoineet	älkööt olko abdikoineet
passive		abdikoitakoon	älköön abdikoitako	passive	olkoon abdikoitu	älköön olko abdikoitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		abdikoinen	en abdikoine	1st sing.	lienen abdikoinut	en liene abdikoinut
2nd sing.		abdikoinet	et abdikoine	2nd sing.	lienet abdikoinut	et liene abdikoinut
3rd sing.		abdikoinee	ei abdikoine	3rd sing.	lienee abdikoinut	ei liene abdikoinut
1st plur.		abdikoinemme	emme abdikoine	1st plur.	lienemme abdikoineet	emme liene abdikoineet
2nd plur.		abdikoinette	ette abdikoine	2nd plur.	lienette abdikoineet	ette liene abdikoineet
3rd plur.		abdikoinevat	eivät abdikoine	3rd plur.	lienevät abdikoineet	eivät liene abdikoineet
passive		abdikoitaneen	ei abdikoitane	passive	lienee abdikoitu	ei liene abdikoitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		abdikoida		present	abdikoiva	abdikoitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st abdikoidakseni abdikoidaksemme 2nd abdikoidaksesi abdikoidaksenne 3rd abdikoidakseen abdikoidaksensa		past	abdikoinut	abdikoitu
2nd	inessive2	abdikoidessa	abdikoitaessa	agent4	abdikoima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st abdikoidessani abdikoidessamme 2nd abdikoidessasi abdikoidessanne 3rd abdikoidessaan abdikoidessansa		negative	abdikoimaton
	instructive	abdikoiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	abdikoimassa	—
	elative	abdikoimasta	—
	illative	abdikoimaan	—
	adessive	abdikoimalla	—
	abessive	abdikoimatta	—
	instructive	abdikoiman	abdikoitaman
4th3	verbal noun	abdikoiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st abdikoimaisillani abdikoimaisillamme 2nd abdikoimaisillasi abdikoimaisillanne 3rd abdikoimaisillaan abdikoimaisillansa