koontaa

Finnish

Etymology 1

koko +‎ -ntaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoːntɑːˣ/, [ˈko̞ːn̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oːntɑː
• Syllabification^(key): koon‧taa
• Hyphenation^(key): koon‧taa

Verb

koontaa

1. (transitive) to codify
2. (transitive, computing) to build

Conjugation

Inflection of koontaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koonnan	en koonna	1st sing.	olen koontanut	en ole koontanut
2nd sing.		koonnat	et koonna	2nd sing.	olet koontanut	et ole koontanut
3rd sing.		koontaa	ei koonna	3rd sing.	on koontanut	ei ole koontanut
1st plur.		koonnamme	emme koonna	1st plur.	olemme koontaneet	emme ole koontaneet
2nd plur.		koonnatte	ette koonna	2nd plur.	olette koontaneet	ette ole koontaneet
3rd plur.		koontavat	eivät koonna	3rd plur.	ovat koontaneet	eivät ole koontaneet
passive		koonnetaan	ei koonneta	passive	on koonnettu	ei ole koonnettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koonsin	en koontanut	1st sing.	olin koontanut	en ollut koontanut
2nd sing.		koonsit	et koontanut	2nd sing.	olit koontanut	et ollut koontanut
3rd sing.		koonsi	ei koontanut	3rd sing.	oli koontanut	ei ollut koontanut
1st plur.		koonsimme	emme koontaneet	1st plur.	olimme koontaneet	emme olleet koontaneet
2nd plur.		koonsitte	ette koontaneet	2nd plur.	olitte koontaneet	ette olleet koontaneet
3rd plur.		koonsivat	eivät koontaneet	3rd plur.	olivat koontaneet	eivät olleet koontaneet
passive		koonnettiin	ei koonnettu	passive	oli koonnettu	ei ollut koonnettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koontaisin	en koontaisi	1st sing.	olisin koontanut	en olisi koontanut
2nd sing.		koontaisit	et koontaisi	2nd sing.	olisit koontanut	et olisi koontanut
3rd sing.		koontaisi	ei koontaisi	3rd sing.	olisi koontanut	ei olisi koontanut
1st plur.		koontaisimme	emme koontaisi	1st plur.	olisimme koontaneet	emme olisi koontaneet
2nd plur.		koontaisitte	ette koontaisi	2nd plur.	olisitte koontaneet	ette olisi koontaneet
3rd plur.		koontaisivat	eivät koontaisi	3rd plur.	olisivat koontaneet	eivät olisi koontaneet
passive		koonnettaisiin	ei koonnettaisi	passive	olisi koonnettu	ei olisi koonnettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		koonna	älä koonna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		koontakoon	älköön koontako	3rd sing.	olkoon koontanut	älköön olko koontanut
1st plur.		koontakaamme	älkäämme koontako	1st plur.	—	—
2nd plur.		koontakaa	älkää koontako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		koontakoot	älkööt koontako	3rd plur.	olkoot koontaneet	älkööt olko koontaneet
passive		koonnettakoon	älköön koonnettako	passive	olkoon koonnettu	älköön olko koonnettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koontanen	en koontane	1st sing.	lienen koontanut	en liene koontanut
2nd sing.		koontanet	et koontane	2nd sing.	lienet koontanut	et liene koontanut
3rd sing.		koontanee	ei koontane	3rd sing.	lienee koontanut	ei liene koontanut
1st plur.		koontanemme	emme koontane	1st plur.	lienemme koontaneet	emme liene koontaneet
2nd plur.		koontanette	ette koontane	2nd plur.	lienette koontaneet	ette liene koontaneet
3rd plur.		koontanevat	eivät koontane	3rd plur.	lienevät koontaneet	eivät liene koontaneet
passive		koonnettaneen	ei koonnettane	passive	lienee koonnettu	ei liene koonnettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		koontaa		present	koontava	koonnettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koontaakseni koontaaksemme 2nd koontaaksesi koontaaksenne 3rd koontaakseen koontaaksensa		past	koontanut	koonnettu
2nd	inessive2	koontaessa	koonnettaessa	agent4	koontama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st koontaessani koontaessamme 2nd koontaessasi koontaessanne 3rd koontaessaan koontaessansa		negative	koontamaton
	instructive	koontaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form koontaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	koontamassa	—
	elative	koontamasta	—
	illative	koontamaan	—
	adessive	koontamalla	—
	abessive	koontamatta	—
	instructive	koontaman	koonnettaman
4th3	verbal noun	koontaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koontamaisillani koontamaisillamme 2nd koontamaisillasi koontamaisillanne 3rd koontamaisillaan koontamaisillansa

Derived terms

• koonnos
• koonti

Further reading

• “koontaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoːntɑː/, [ˈko̞ːn̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -oːntɑː
• Syllabification^(key): koon‧taa
• Hyphenation^(key): koon‧taa

Verb

koontaa

1. third-person singular present indicative of koontaa