loukuta

Ingrian

Etymology

From loukku (“mousetrap”) +‎ -ta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlou̯kutɑ/, [ˈɫo̞u̯kŭt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlou̯kutɑ/, [ˈɫo̞u̯ɡ̊ud̥ɑ]
• Rhymes: -ou̯kut, -ou̯kutɑ
• Hyphenation: lou‧ku‧ta

Verb

loukuta

1. (transitive) to catch a mouse in a mousetrap

Conjugation

Conjugation of loukuta (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	loukkuun	en loukkuu	1st singular	oon loukunt, oon loukunnut	en oo loukunt, en oo loukunnut
2nd singular	loukkuut	et loukkuu	2nd singular	oot loukunt, oot loukunnut	et oo loukunt, et oo loukunnut
3rd singular	loukkujaa	ei loukkuu	3rd singular	ono loukunt, ono loukunnut	ei oo loukunt, ei oo loukunnut
1st plural	loukkuumma	emmä loukkuu	1st plural	oomma loukunneet	emmä oo loukunneet
2nd plural	loukkuutta	että loukkuu	2nd plural	ootta loukunneet	että oo loukunneet
3rd plural	loukkujaat1), loukkuuvat2), loukutaa	evät loukkuu, ei loukuta	3rd plural	ovat loukunneet	evät oo loukunneet, ei oo loukuttu
impersonal	loukutaa	ei loukuta	impersonal	ono loukuttu	ei oo loukuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	loukkuisin	en loukunt, en loukunnut	1st singular	olin loukunt, olin loukunnut	en olt loukunt, en olt loukunnut
2nd singular	loukkuisit, loukkuist1)	et loukunt, et loukunnut	2nd singular	olit loukunt, olit loukunnut	et olt loukunt, et olt loukunnut
3rd singular	loukkuis	ei loukunt, ei loukunnut	3rd singular	oli loukunt, oli loukunnut	ei olt loukunt, ei olt loukunnut
1st plural	loukkuisimma	emmä loukunneet	1st plural	olimma loukunneet	emmä olleet loukunneet
2nd plural	loukkuisitta	että loukunneet	2nd plural	olitta loukunneet	että olleet loukunneet
3rd plural	loukkuisiit1), loukkuisivat2), loukuttii	evät loukunneet, ei loukuttu	3rd plural	olivat loukunneet	evät olleet loukunneet, ei olt loukuttu
impersonal	loukuttii	ei loukuttu	impersonal	oli loukuttu	ei olt loukuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	loukkujaisin	en loukkujais	1st singular	olisin loukunt, olisin loukunnut	en olis loukunt, en olis loukunnut
2nd singular	loukkujaisit, loukkujaist1)	et loukkujais	2nd singular	olisit loukunt, olisit loukunnut	et olis loukunt, et olis loukunnut
3rd singular	loukkujais	ei loukkujais	3rd singular	olis loukunt, olis loukunnut	ei olis loukunt, ei olis loukunnut
1st plural	loukkujaisimma	emmä loukkujais	1st plural	olisimma loukunneet	emmä olis loukunneet
2nd plural	loukkujaisitta	että loukkujais	2nd plural	olisitta loukunneet	että olis loukunneet
3rd plural	loukkujaisiit1), loukkujaisivat2), loukuttais	evät loukkujais, ei loukuttais	3rd plural	olisivat loukunneet	evät olis loukunneet, ei olis loukuttu
impersonal	loukuttais	ei loukuttais	impersonal	olis loukuttu	ei olis loukuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	loukkuu	elä loukkuu	2nd singular	oo loukunt, oo loukunnut	elä oo loukunt, elä oo loukunnut
3rd singular	loukutkoo	elköö loukutko	3rd singular	olkoo loukunt, olkoo loukunnut	elköö olko loukunt, elköö olko loukunnut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	loukutkaa	elkää loukutko	2nd plural	olkaa loukunneet	elkää olko loukunneet
3rd plural	loukutkoot	elkööt loukutko, elköö loukuttako	3rd plural	olkoot loukunneet	elkööt olko loukunneet, elköö olko loukuttu
impersonal	loukuttakkoo	elköö loukuttako	impersonal	olkoo loukuttu	elköö olko loukuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	loukunnen	en loukunne
2nd singular	loukunnet	et loukunne
3rd singular	loukunnoo	ei loukunne
1st plural	loukunnemma	emmä loukunne
2nd plural	loukunnetta	että loukunne
3rd plural	loukunnoot	evät loukunne, ei loukuttane
impersonal	loukuttannoo	ei loukuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		loukuta	present	loukkuuva	loukuttava
2nd	inessive	loukutees	past	loukunt, loukunnut	loukuttu
	instructive	loukuten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (loukutkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	loukkuumaa
	inessive	loukkuumaas
	elative	loukkuumast
	abessive	loukkuumata
4th	nominative	loukkuumiin
	partitive	loukkuumista, loukkuumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 274