soentaa

Finnish

Etymology

sokea (“blind”) +‎ -ntaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoentɑːˣ/, [ˈs̠o̞e̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oentɑː
• Syllabification^(key): so‧en‧taa
• Hyphenation^(key): so‧en‧taa

Verb

soentaa

1. synonym of sokaista

Conjugation

Inflection of soentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soennan	en soenna	1st sing.	olen soentanut	en ole soentanut
2nd sing.		soennat	et soenna	2nd sing.	olet soentanut	et ole soentanut
3rd sing.		soentaa	ei soenna	3rd sing.	on soentanut	ei ole soentanut
1st plur.		soennamme	emme soenna	1st plur.	olemme soentaneet	emme ole soentaneet
2nd plur.		soennatte	ette soenna	2nd plur.	olette soentaneet	ette ole soentaneet
3rd plur.		soentavat	eivät soenna	3rd plur.	ovat soentaneet	eivät ole soentaneet
passive		soennetaan	ei soenneta	passive	on soennettu	ei ole soennettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soensin	en soentanut	1st sing.	olin soentanut	en ollut soentanut
2nd sing.		soensit	et soentanut	2nd sing.	olit soentanut	et ollut soentanut
3rd sing.		soensi	ei soentanut	3rd sing.	oli soentanut	ei ollut soentanut
1st plur.		soensimme	emme soentaneet	1st plur.	olimme soentaneet	emme olleet soentaneet
2nd plur.		soensitte	ette soentaneet	2nd plur.	olitte soentaneet	ette olleet soentaneet
3rd plur.		soensivat	eivät soentaneet	3rd plur.	olivat soentaneet	eivät olleet soentaneet
passive		soennettiin	ei soennettu	passive	oli soennettu	ei ollut soennettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soentaisin	en soentaisi	1st sing.	olisin soentanut	en olisi soentanut
2nd sing.		soentaisit	et soentaisi	2nd sing.	olisit soentanut	et olisi soentanut
3rd sing.		soentaisi	ei soentaisi	3rd sing.	olisi soentanut	ei olisi soentanut
1st plur.		soentaisimme	emme soentaisi	1st plur.	olisimme soentaneet	emme olisi soentaneet
2nd plur.		soentaisitte	ette soentaisi	2nd plur.	olisitte soentaneet	ette olisi soentaneet
3rd plur.		soentaisivat	eivät soentaisi	3rd plur.	olisivat soentaneet	eivät olisi soentaneet
passive		soennettaisiin	ei soennettaisi	passive	olisi soennettu	ei olisi soennettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		soenna	älä soenna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		soentakoon	älköön soentako	3rd sing.	olkoon soentanut	älköön olko soentanut
1st plur.		soentakaamme	älkäämme soentako	1st plur.	—	—
2nd plur.		soentakaa	älkää soentako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		soentakoot	älkööt soentako	3rd plur.	olkoot soentaneet	älkööt olko soentaneet
passive		soennettakoon	älköön soennettako	passive	olkoon soennettu	älköön olko soennettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soentanen	en soentane	1st sing.	lienen soentanut	en liene soentanut
2nd sing.		soentanet	et soentane	2nd sing.	lienet soentanut	et liene soentanut
3rd sing.		soentanee	ei soentane	3rd sing.	lienee soentanut	ei liene soentanut
1st plur.		soentanemme	emme soentane	1st plur.	lienemme soentaneet	emme liene soentaneet
2nd plur.		soentanette	ette soentane	2nd plur.	lienette soentaneet	ette liene soentaneet
3rd plur.		soentanevat	eivät soentane	3rd plur.	lienevät soentaneet	eivät liene soentaneet
passive		soennettaneen	ei soennettane	passive	lienee soennettu	ei liene soennettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		soentaa		present	soentava	soennettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soentaakseni soentaaksemme 2nd soentaaksesi soentaaksenne 3rd soentaakseen soentaaksensa		past	soentanut	soennettu
2nd	inessive2	soentaessa	soennettaessa	agent4	soentama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st soentaessani soentaessamme 2nd soentaessasi soentaessanne 3rd soentaessaan soentaessansa		negative	soentamaton
	instructive	soentaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form soentaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	soentamassa	—
	elative	soentamasta	—
	illative	soentamaan	—
	adessive	soentamalla	—
	abessive	soentamatta	—
	instructive	soentaman	soennettaman
4th3	verbal noun	soentaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soentamaisillani soentamaisillamme 2nd soentamaisillasi soentamaisillanne 3rd soentamaisillaan soentamaisillansa

Derived terms

• soentua