tusata

See also: tuŝata

Ingrian

Etymology

From tuska (“distress”) +‎ -ta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtusɑtɑ/, [ˈtus̠ɑˑt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtusɑtɑ/, [ˈtuʒ̥ɑˑd̥ɑ]
• Rhymes: -usɑt, -usɑtɑ
• Hyphenation: tu‧sa‧ta

Verb

tusata

1. (intransitive) to worry
2. (intransitive) to mourn, grieve

Conjugation

Conjugation of tusata (type 16/maata, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tuskaan	en tuskaa	1st singular	oon tusant, oon tusannut	en oo tusant, en oo tusannut
2nd singular	tuskaat	et tuskaa	2nd singular	oot tusant, oot tusannut	et oo tusant, et oo tusannut
3rd singular	tuskajaa	ei tuskaa	3rd singular	ono tusant, ono tusannut	ei oo tusant, ei oo tusannut
1st plural	tuskaamma	emmä tuskaa	1st plural	oomma tusanneet	emmä oo tusanneet
2nd plural	tuskaatta	että tuskaa	2nd plural	ootta tusanneet	että oo tusanneet
3rd plural	tuskajaat1), tuskaavat2), tusataa	evät tuskaa, ei tusata	3rd plural	ovat tusanneet	evät oo tusanneet, ei oo tusattu
impersonal	tusataa	ei tusata	impersonal	ono tusattu	ei oo tusattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tuskaisin	en tusant, en tusannut	1st singular	olin tusant, olin tusannut	en olt tusant, en olt tusannut
2nd singular	tuskaisit, tuskaist1)	et tusant, et tusannut	2nd singular	olit tusant, olit tusannut	et olt tusant, et olt tusannut
3rd singular	tuskais	ei tusant, ei tusannut	3rd singular	oli tusant, oli tusannut	ei olt tusant, ei olt tusannut
1st plural	tuskaisimma	emmä tusanneet	1st plural	olimma tusanneet	emmä olleet tusanneet
2nd plural	tuskaisitta	että tusanneet	2nd plural	olitta tusanneet	että olleet tusanneet
3rd plural	tuskaisiit1), tuskaisivat2), tusattii	evät tusanneet, ei tusattu	3rd plural	olivat tusanneet	evät olleet tusanneet, ei olt tusattu
impersonal	tusattii	ei tusattu	impersonal	oli tusattu	ei olt tusattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tuskajaisin	en tuskajais	1st singular	olisin tusant, olisin tusannut	en olis tusant, en olis tusannut
2nd singular	tuskajaisit, tuskajaist1)	et tuskajais	2nd singular	olisit tusant, olisit tusannut	et olis tusant, et olis tusannut
3rd singular	tuskajais	ei tuskajais	3rd singular	olis tusant, olis tusannut	ei olis tusant, ei olis tusannut
1st plural	tuskajaisimma	emmä tuskajais	1st plural	olisimma tusanneet	emmä olis tusanneet
2nd plural	tuskajaisitta	että tuskajais	2nd plural	olisitta tusanneet	että olis tusanneet
3rd plural	tuskajaisiit1), tuskajaisivat2), tusattais	evät tuskajais, ei tusattais	3rd plural	olisivat tusanneet	evät olis tusanneet, ei olis tusattu
impersonal	tusattais	ei tusattais	impersonal	olis tusattu	ei olis tusattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	tuskaa	elä tuskaa	2nd singular	oo tusant, oo tusannut	elä oo tusant, elä oo tusannut
3rd singular	tusatkoo	elköö tusatko	3rd singular	olkoo tusant, olkoo tusannut	elköö olko tusant, elköö olko tusannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tusatkaa	elkää tusatko	2nd plural	olkaa tusanneet	elkää olko tusanneet
3rd plural	tusatkoot	elkööt tusatko, elköö tusattako	3rd plural	olkoot tusanneet	elkööt olko tusanneet, elköö olko tusattu
impersonal	tusattakkoo	elköö tusattako	impersonal	olkoo tusattu	elköö olko tusattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tusannen	en tusanne
2nd singular	tusannet	et tusanne
3rd singular	tusannoo	ei tusanne
1st plural	tusannemma	emmä tusanne
2nd plural	tusannetta	että tusanne
3rd plural	tusannoot	evät tusanne, ei tusattane
impersonal	tusattannoo	ei tusattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tusata	present	tuskaava	tusattava
2nd	inessive	tusatees	past	tusant, tusannut	tusattu
	instructive	tusaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tusatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tuskaamaa
	inessive	tuskaamaas
	elative	tuskaamast
	abessive	tuskaamata
4th	nominative	tuskaamiin
	partitive	tuskaamista, tuskaamist

Synonyms

• (to mourn): surra

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 611