Evijärvi
kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Evijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 292 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 390,71 km², josta 36,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,47 asukasta/km². Evijärven naapurikunnat ovat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersören kunta ja Veteli. Lisäksi Evijärvellä on maarajaa Luodon kanssa Pedersören kunnan kaakkoisosassa sijaitsevan yhteismetsän kautta.[8] Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Kortesjärvi, Teerijärvi, Purmo ja Ähtävä. Evijärvi sijaitsee Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla.
| Evijärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Evijärven kunnantalo. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Järviseudun seutukunta |
| Kuntanumero | 052 |
| Hallinnollinen keskus | Evijärven kirkonkylä |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
390,71 km² 241:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 354,15 km² |
| – sisävesi | 36,56 km² |
| Väkiluku |
2 292 245:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 6,47 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,3 % |
| – 15–64-v. | 54,2 % |
| – yli 64-v. | 29,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 93,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 2,1 % |
| – muut | 4,3 % |
| Kunnallisvero |
9,80 % 40:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mikko Huhtala[6] |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • Kok. • SDP • KD |
9 5 2 1 |
| evijarvi.fi | |
Kunnan suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Evijärvi, jonka rannalla kunnan keskustaajama sijaitsee.
Asutuksen syntyminen
Evijärvellä on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä Hanhikosken rannalta. Näsijärven vedet laskivat tuolloin Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Rautakaudelle tultaessa väestö väheni huomattavasti, ja Evijärven seutu jäi pääosin eränkäyntialueeksi. Alueella asui niin sanottuja lappalaisia. Evijärven läpi kulki Ylä-Satakunnasta Ähtäristä alkanut vesireitti, jota kautta Hämeestä ja Pirkkalasta asti pääsi Pohjanmaan rannikolle[9].
Nykyistä huomattavasti vuolaamman Ähtävänjoen kalaisuus sekä ympäröivien erämaiden riista olivat uudisasukkaiden tärkeimpiä houkuttimia. Vanhimpia taloja ja kyläyhteisöjä ovat todennäköisesti muinaisen vesireitin varrelle perustetut talot[9]. Evijärven seutu kuului keskiajalla Pietarsaaren suurpitäjän takamaihin. Pohjanlahden rannikon ruotsalaisasutus ulottui Evijärvelle saakka, mistä ovat muistoina monet ruotsinkieliset paikannimet, kuten Björbacka, Stenbacka, Norrena ja Söderena.[10] Samaa perua on esitetty olevan myös Evijärven nimi, pohjautuen sanaan ”evja”, joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai luhtaa[11]. Ainakin eräät Evijärven vanhimmat talot Inan (Ena) kylässä[12] olivat ruotsinkielisiä[9], kuten monet muutkin veroa maksavat talot Alajärvelle saakka. Evijärvi sanan alkuosa Evi ei kuulu alun perin suomen kielen äänneasuun, mutta voi olla muuttunut sanasta evä. Nimen loppuosa voi periytyä saamen järveä merkitsevästä sanasta jävri. Vuoden 1540 luettelossa esiintyy jo ”Effvijerffiby”, mutta C. C. Mörtin pitäjänkarttaan vuodelta 1709[13] se on merkitty sanalla ”Noor” tarkoittaen pohjoista Lappajärveä[14]. Paikannimistö on alun perin pitkälti ruotsinkielistä, mutta muuttuneet suomenkielisen ääntämyksen mukaan helpommin sanottavaksi. Alkuperäistä lappalaisnimistöä on enää vaikea havaita, kuten nykyistä Kniivilänlahtea merkinnyt Kultalahti (1709 kartassa Kuldalachte), joka pohjautunee saamenkielistä lainautuneeseen povettoman nuotan nimeen ”kulth”, joka esiintyy tavallisesti yhdessä rantanuotan eli inan kanssa.[9][15]
Kyläkuntien syntyminen
Evijärvi mainitaan 1500-luvun puolivälin asiakirjoissa Pietarsaareen kuuluvaksi kyläkunnaksi, jossa vuosisadan lopulla oli jo 20 taloa. Vaikka vielä 1600-luvullakin syntyi jonkin verran ruotsalaista uudisasutusta, tulivat savolaiset seudun tärkeimmiksi asuttajiksi. Asutus pysyi pitkään harvana. Väkiluku oli todennäköisesti 1600-luvulla ennen suuria kuolonvuosia noin 3 000, vuonna 1749 se oli 505 ja 1805 jo 2 426. Vuonna 1760 Evijärvestä tuli Lappajärven kappeliseurakunta, ja 1865 se erotettiin omaksi seurakunnaksi. Evijärven kirkon rakensi kuuluisa alahärmäläinen Antti Hakola vuonna 1758. Ensimmäinen kirkkoherra K. A. Calamnius astui virkaansa 1877. Omaksi pitäjäksi Evijärvi tuli 1867.[10]
Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan
1800-luvun lopulla Evijärveltä lähti Pohjois-Amerikkaan yli 2 000 siirtolaista, joista kuitenkin useat palasivat myöhemmin takaisin. Vuonna 1920 kunnassa oli asukkaita 4 159. Evijärven asukasluku pysyi 4 000:n tienoilla 1960-luvulle saakka, jolloin väestö alkoi hitaasti vähentyä. 1970-luvun puolivälissä asukkaita oli enää runsaat 3 300, mutta asukasluku kääntyi vuosikymmenen lopulla jälleen kasvuun. Vuonna 1985 Evijärvellä oli asukkaita 3 442. 1990-luvun alussa vaikuttanut lama ja maaltamuutto vähensivät kunnan asukasluvun vuoteen 2011 mennessä 2 761 asukkaaseen.[10]
Luonto
Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kunta, jonka maisemia hallitsevat kumpuilevat metsämaat, pienet peltolaikut ja lukuisat järvet.[10]
Kallioperä on suurimmaksi osaksi biotiittiplagioklaasigneissiä, gneissigraniittia sekä amfibioliittia. Särkijärven kylästä noin kilometrin verran luoteeseen on usean metrin vahvuinen kvartsisuoni. Kalliopaljastumia on eniten Lepistönmäen, Haapajärven ja Kuoppa-ahon välisellä alueella. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin pitkittäisselänteitä, drumliineja. Moreeni on usein paikoin turpeen peitossa. Savea ja hiekkaa on jokien ja järvien rannoilla kapeina vyöhykkeinä, jotka on yleensä raivattu pelloiksi. Jonkin verran myös kivisiä moreenimaita on raivattu viljelymaiksi. Pinnanmuodoiltaan Evijärvi kuuluu Etelä-Pohjanmaan kankareseutuun. Vaihtelevinta maasto on kunnan itä- ja pohjoisosissa. Alueen korkein kohouma on Kuoppa-ahosta länteen ylittää 90 metrin tason.[10]
Vesistö
Kunnan maisemaa elävöittävät lukuisat järvet, joista suurin on satasaarinen Evijärvi. Evijärven aikaisemmin hyvin runsas kalakanta on järven säännöstelyn aloittamisen (1954) jälkeen vähentynyt. Lisäksi rehevöityminen on hävittänyt järven arvokalakannan lähes kokonaan.[10] Järveen on kalakannan elvyttämisen vuoksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa ja järvisiikaa.[16] Kuntaa luode-kaakkoisuunnassa halkovista joista on huomattavin koskinen Ähtävänjoki.[10]
Kylät
Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttua, Kivijärvenkylä, Latukka, Sydänmaa, Särkikylä.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Evijärvellä oli 2 499 asukasta, joista 875 asui taajamassa, 1 605 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Evijärven taajama-aste on 35,3 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Evijärven kirkonkylä.[18]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonto
Vuoden 2023 aluejaon mukaan Evijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
- Kauhavan seurakunta
- Evijärven kirkkopiiri
Seurakunta toimii myös Kauhavan kaupungin alueella.
Paikkakunnalla toimii myös vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Evijärven rauhanyhdistys. Rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 35 jäsentä.[20][21]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Evijärven helluntaiseurakunta[22] sekä vuonna 1988 perustettu Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Evijärven adventtiseurakunta[23]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Evijärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[24]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Evijärven kunnan nykyisellä alueella.
- Evijärven seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2023)
Evijärvellä on monipuolista yritystoimintaa. Keskeisimpiä elinkeinoja ovat maidontuotanto ja turkistarhaus. Evijärvellä on teollisuutta puunjalostus-, muovi-, metalli- ja elintarvikealalla. Evijärven suurimpia yrityksiä ovat työkoneiden ja tarkentamisen osiin erikoistunut Ateno, Evijärven Osuusmeijeri, Evijärven Peruna ja turkistarhaukseen erikoistunut Korpikettu Kultalahti.[25] Evijärven suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös urakoitsija Jorma Tähtinen sekä tietoliikenneasennuksia tekevä Netion.[26]
Vuonna 2015 Evijärvellä oli 930 työpaikkaa. Niistä 27 prosenttia oli alkutuotannossa, 20 % jalostuksessa ja 51,3 % palvelualoilla.[27]
Evijärven kautta kulkevat kantatiet 63 ja 68, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kauhavalla.
Etäisyyksiä Evijärveltä
Kauhava 40 km
Lapua 55 km
Pietarsaari 55 km
Seinäjoki 75 km
Tapahtumat
- Evijärven Vasikka-ahon markkinat: heinäkuun viimeinen lauantai
- Hämärät markkinat: syyskuun viimeinen tai toiseksi viimeinen perjantai
Nähtävyydet
Evijärvellä sijaitseva Väinöntalo on Suomen suurin talonpoikaismuseo. Evijärven keskustassa sijaitsee Limutippu-limonaditehdasmuseo. Taidetila TIIRA on näyttelytila, jossa esitellään kuvataidetta ja vaihtuvia ikkunanäyttelyjä. Historiallista uittomiestaitoa pitää yllä Evijärvi-seuran Jokisaareen rakentama uittomieskämppä.[28]
- Evijärven Nuorisoseura
- Kivijärvi (Eurojärvi)
- Tähtitorni
- Evijärven kirkko
Ruoka
Evijärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kevätlahnasta tehty suolalahna.[29]
Urheilu
Evijärveläisiä urheiluseuroja
Hallinto
- Pääartikkeli: Evijärven kunnanvaltuusto
Evijärven kunnanjohtaja vuodesta 2020 on Mikko Huhtala. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista 9 on Keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Politiikka
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[30] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
- Esko Ahonen (s. 1955), kansanedustaja
- Kalle Ahonen (1906–1992), maanviljelijä ja kirjailija
- Antti Ahopelto (s. 1984), laulaja[31]
- Johanna Försti (s. 1974), muusikko
- Onni Hanhikoski, tukkilaiskisoissa vuonna 1962 hukkunut[32]
- Tea Ista (1932–2014), näyttelijä
- Veikko Karvonen (1923–2019), yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Usko Katto (s. 1966), pastori, Suomen Helluntaikirkon johtaja (2016)
- Aleksi Kiviaho (1913–1986), kansanedustaja
- Reijo Kivijärvi (s. 1955), taidemaalari[33]
- Pentti Kniivilä, tukkilaiskisojen valtakunnanmestari[34]
- Helinä Marjamaa (s. 1956), pikajuoksija
- Onni Pellinen (1924–2012), yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Väinö Tuomaala (1916–1975), kotiseutuneuvos.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
